Suunnitelmallisuudella voidaan säilyttää talon arvo

Usein se vain unohtuu: Omakotitaloa tulee ylläpitää, huoltaa ja korjata säännöllisesti, jotta sen kunto, ominaisuudet ja arvo säilyvät. Se ei ole rakettitiedettä vaan maalaisjärjellä pärjää pitkälle.

Järkevä omakotiasuja seuraa jatkuvasti kotinsa kuntoa ja selvittää säännöllisesti erilaisin menetelmin sen korjaustarpeita. Tähän tarkoitukseen on suunniteltu useita erilaisia ammattilaisten suorittamia tutkimusmenetelmiä kuten kuntotarkastus ja omakotitalon PTS, jotka eivät ole pelkästään tarkoitettu asuntokaupan hetkeen vaan myös ylläpitävään kiinteistön huoltoon. Järkevää on myös kirjata tehdyt huolto- ja korjaustoimet huoltokirjaan, jolloin kiinteistön historia on helposti nähtävissä. Vuosia sitten tehtyjen korjausten ajankohtaa on vaikea muistaa tarkalleen ilman muistiinpanoja.

Omakotitalon ylläpitoon kuuluu niin hoitoa kuin kunnossapitoakin

Omakotitalon hoito on jokapäiväistä toimintaa, jonka tarkoituksena on ylläpitää sen olosuhteet toivotulla tasolla. Siihen sisältyy mm. ilmanvaihtoventtiilien ja lattiakaivojen putsaamista, teknisten laitteiden suodattimien vaihtamista, viallisten kohteiden korjaamista, siivousta, jätehuoltoa ja piha-alueiden hoitoa kuten rännien puhdistamista ja salaojakaivojen huuhtelua.

Omakotitalon kunnossapitona pidetään kiinteistön ominaisuuksien säilyttämistä joko uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat siten, että sen laatutaso ei olennaisesti muutu. Tätä on mm. katon uusiminen ja julkisivuverhouksen huoltomaalaus. Korjaaminen on järkevää liittää osaksi omakotitalon suunnitelmallista ylläpitoa ja kehittämistä siten, että korjaukset suoritetaan loogisessa sekä tarpeen sanelemassa järjestyksessä. Ei esimerkiksi ole järkevää maalata julkisivuverhousta yhtenä kesänä ja vaihtaa ikkunat seuraavana, vaan toteuttaa ne mahdollisuuksien mukaan yhtä aikaa.

Kosteusongelmat suurin vitsaus

Omakotitalojen ongelmat johtuvat yleisimmin kosteuden aiheuttamista vaurioista ja niiden korjaamattomuudesta. Vaurio laajenee, pahenee ja leviää ympäröiviin rakenteisiin aina vain pahemmin mitä pidempään kosteusvauriokorjausten aloittamista siirretään.

Useimmiten korjauksiin ryhdytään aivan liian myöhään. Vasta, kun vaurio on jo silmin nähtävissä tai rakenteiden ja järjestelmien sisällä tapahtuu esimerkiksi vuoto, joka laukaisee ihmisten oireilun tai viihtymättömyyden. Tästä johtuen rakenteen vaurioituminen on ehtinyt edetä usein jo niin pitkälle, että niitä joudutaan purkamaan laajalti. Tämä johtaa tyypillisesti aikataulujen venymiseen ja yllättävän korkeisiin korjauskustannuksiin.

Laajalle levinneitä kosteusvaurioita voidaan ennaltaehkäistä omakotitalon kunnon johdonmukaisella tutkimisella. Mikäli omakotitalo tarkastetaan säännöllisesti – ei vain asuntokaupan hetkellä – tiedetään talon sen hetkinen kunto ja korjaustarpeet ja näin isommilta yllätyksiltä voidaan välttyä.

Nykyisten ja tulevien korjaustarpeiden ollessa tiedossa, voidaan suunnitella taloudellisesti järkevä korjausohjelma ja toteuttaa se parhaimmalla mahdollisella tavalla. Korjausten lykkääminen nostaa korjauskustannuksia rakenteesta riippuen vähintään 60 % verrattuna rakenteiden korjaamiseen ennen niiden vaurioitumista. Ylläpitokorjausten yhteydessä kannattaa toteuttaa mahdollisuuksien mukaan myös esimeriksi laatutason kohottamista. Parantaa esimerkiksi omakotitalon energiatehokkuutta tai vähentää veden kulutusta.

Rakennuksen teknisen arvon säilyminen on tärkeää

Omakotitalon tekninen arvo saadaan, kun sen uudishinnasta vähennetään rakennuksen iän, käytön, kulumisen ja käyttökelpoisuuden alenemisesta johtuva arvon eli hinnan laskeminen. Omakotitalon tekniseen arvoon vaikuttaa olennaisesti sen kunto sekä suoritetut huolto- ja korjaustoimenpiteet. Mikäli vuosien saatossa huoltoa on laiminlyöty ja vain välttämättömin on korjattu, ei kiinteistön arvo ole lähimaillakaan sen alkuperäistä arvoa.

Rakennuksen tekninen arvo on tärkeä omakotitalon myynnin yhteydessä, mutta se on suorassa vaikutuksessa myös rakennuksen kuntoon ja näin myös asukkaidensa terveyteen, jota ei rahalla voida mitata.