Ostatko energiatodistuksen vai maksatko sen puuttumisesta johtuvan uhkasakon?
Pientalojen myyjät ja vuokranantajat eivät läheskään aina hanki energiatodistusta, vaikka se on lain mukaan pääosin pakollinen. Lain toimintaa valvova Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara aikoo langettaa puuttuville kohteille uhkasakkoja.
Ketä pakollinen energiatodistuslaki velvoittaa?
Nykymuotoinen energiatodistus on otettu käyttöön vaiheittain. Viimeisenä ikäkautena tulivat kesällä 2017 energiatodistuslain piiriin myös ennen vuotta 1980 käyttöönotetut omakotitalot sekä erillis- ja paritalot. Energiatodistuslain piiristä vapautuvat esimerkiksi yleensä suojellut rakennukset sekä kohteet, joiden rakennuksen pinta-ala on alle 50 m2, joten laki veltoittaa suurinta osaa kotiensa myyjiä ja vuokraajia.
Energiatodistus tulee laatia viimeistään, kun koti laitetaan myyntiin tai vuokralle.
Kymmenen vuotta voimassa oleva energiatodistus tulee laatia myös uutta kotia rakennettaessa rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Lupaa varten laaditaan lähtökohtaisesti energiatodistus, energiaselvitys, tasauslaskenta sekä E-lukulaskenta, näillä varmistetaan uuden talon lain vaatima energiatehokkuus.
Mitä hyötyä energiatodistuksesta sen pakollisuuden lisäksi on?
Ilmastonmuutos ja korkeat asumisen energiakustannukset ovat arkipäivää, mutta voimme vaikuttaa niihin myös omilla valinnoillamme. Jo pienillä energiatottumusten muutoksilla voidaan saada perheen kokonaiskulutusta vuositasolla kohtuullisemmaksi sekä päästöjä pienemmäksi. Esimerkiksi sisätilan lämpötilaa laskemalla jopa yhdellä asteella säästetään noin 5 % kodin lämmityksen ostoenergiasta.
”Kodin omistajan näkökulmasta epäilemättä kannattavinta tietoa energiatodistuksessa ovat energiatodistuksen laatijan kirjaamat toimenpidesuositukset kodin energiatehokkuuden parantamiseksi sekä mahdollisesti niihin yhdistetyt paikkakuntakohtaiset tarkemmat laskelmat, kuten maalämpö- ja ilmavesilämpöpumppujen säästölaskelmat. Asiantuntijan tulee aina nähdä rakennus rakenteiden ja järjestelmiensä mukaisena kokonaisuutena elinkaarensa kautta, jolloin voidaan yhdistää eri toimenpiteitä peruskorjauksiin oikea-aikaisesti ja kokonaistaloudellisesti. Esimerkiksi kattoremontti ja yläpohjan lisäeristys kannattaa yhdistää aurinkopaneelien asentamisen yhteyteen, jos remontit ovat tulossa eteen 10 vuoden sisällä muutenkin” kertoo Raksystems Insinööritoimisto Oy:n johtava energia-asiantuntija Antti Hatsala.
Energia-alan ammattilainen käyttää parannusehdotustensa pohjalla tekemiään havaintoja sekä kohteen asiakirjoista saatavia tietoja. Kokenut asiantuntija osaa käyttää energiatodistusta muun muassa lähtötietona energiansäästökartoituslaskennassa sekä hankesuunnittelussa.
”Suosittelen harkitsemaan esimerkiksi koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän lämmöntalteenotolla asentamista painovoimaisen tai koneellisen poistoilmanvaihdon tilalle. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä lisää yleensä myös terveellisyyttä ja sen takaisinmaksuaika pientaloilla jää yleensä 22-32 vuoden tienoille. Vaikka kustannuksien takaisinmaksuaika menee reippaasti yli 10 vuoteen, koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä tuo taloudellista säästöä asiakkaalle heti” Hatsala tarkentaa.
