Kuntotarkastuksen jatkotutkimukset – mitä ne ovat ja milloin niitä suositellaan tehtäväksi?

Asuntokauppa käy nyt vilkkaana, sillä moni haluaa uuteen kotiin ennen joulua. Mikäli haluaa asuntokauppojen etenevän sujuvasti, kannattaa varmistaa kodin kunto kuntotarkastuksen avulla. Usein kuntotarkastuksella huomataan, että jokin rakenne vaatii tarkempia tutkimuksia. Myös nämä jatkotutkimuksiksikin kutsutut lisätutkimukset tulee toteuttaa ennen asuntokauppoihin ryhtymistä.

Mitä jatkotutkimukset ovat?

Jatkotutkimuksiksi kutsutaan yleensä kuntotutkimuksia, joissa tutkitaan jotakin yksittäistä rakennetta tai tilaa tarkemmin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää laajemmin rakenteen kuntoa sekä kartoittaa mahdollisten vaurioiden laajuus ja aiheuttaja. Korjaustoimenpiteiden varalle annetaan myös toimenpide-ehdotuksia. KH-kortin (KH 90 00394) mukaan toteutettu kuntotarkastus on tavallisesti aistinvarainen ja rakenteita rikkomaton, kun taas kuntotutkimukset ovat rakenteita rikkovia.

Yli puolessa Suomen suurimman kuntotarkastusyhtiön Raksystemsin kuntotarkastamasta kodista on löytynyt virheitä ja vaurioita. Isoon osaan kodeista on suositeltu jatkotutkimuksia, mutta vain pieni osa niistä toteutetaan ennen asuntokauppaa. Ennen asuntokauppoja toteutetut tarkemmat tutkimukset ovat kannattavia, sillä mahdollisuus kaupan kaatumiseen vähenee ja korjauksiin käytetyt rahat voidaan saada jopa moninkertaisena takaisin. Samalla riski joutua selvittämään asiaa kaupan jälkeen pienenee.

Lisätutkimuksien tekemisestä sovitaan Raksystemsillä aina ennakkoon yhdessä asiakkaan kanssa. Tutkimuksista laaditaan aina myös uusi sopimus.

Milloin jatkotutkimukset tehdään?

Kuntotarkastaja suosittelee jatkotutkimuksia yleensä kahdesta syystä. Kun tarkastettavaan tilaan ei ole kuntotarkastuksella kulkua tai, kun tarkastuksella ei ole pystytty selvittämään rakenteen kuntoa tarvittavassa laajuudessa.

Kuntotarkastaja käy tarkastuksella läpi kaikki kulkuaukolliset tilat. Jos joihinkin rakennuksen tiloihin ei ole tarkastuksella pääsyä, ne joudutaan rajaamaan pois tarkastuksesta. Mikäli esimerkiksi tuulettuvaan alapohjatilaan ei ole pääsyä tai jos vesikate on lumen peitossa, joudutaan raportista rajaamaan nämä asiat pois ja tiloihin suositellaan tehtäväksi lisätutkimuksia.

Kuntotarkastukseen kuuluu tarpeen tullen rakenneavauksia, jotka on määritetty suoritusohjeessa (KH 90-00394). Joidenkin rakenteiden osalta kuntotarkastukseen sisältyvät avaukset eivät ole kuitenkaan riittäviä, sillä ne jäävät kooltaan liian pieniksi ja rakennetta ei voida tutkia tarvittavassa laajuudessa. Esimerkiksi monet riskirakenteet vaativat laajempia rakenteen avauksia, jotta niiden kunto voidaan selvittää tarvittavassa laajuudessa. Nämä laajemmat rakenneavaukset toteutetaan aina jatkotutkimuksina.

Lue lisää:

Mikä on riskirakenne?
Onko kodissasi riskirakenteeksi luokiteltu valesokkeli?
Onko asuntokauppa turvallinen vai loppuiän murhenäytelmä?

Jaa tämä

Jaa tämä: Facebook Jaa tämä: LinkedIn Jaa tämä: Twitter Jaa tämä: WhatsApp