Miten taloyhtiön korjaushanke aloitetaan?
Laaja korjaushanke voi tuntua taloyhtiön hallituksesta haastavalle tehtävälle. Erityisesti hankkeen läpivieminen tuntuu usein monimutkaiselle prosessille, sillä se vaatii niin teknistä, juridista, taloudellista kuin viestinnällistäkin osaamista. Tässä artikkelisarjassa käymme läpi taloyhtiön korjaushankkeen etenemisen aina esiselvitysvaiheesta takuuaikaan asti. Sarjan ensimmäisessä osassa käsittelemme esiselvitysvaihetta, jossa selvitetään hankkeen tarpeellisuus ja edellytykset.
Kuntoarvio luo tarpeen taloyhtiön korjaustoimenpiteille
Taloyhtiön korjaushanke lähtee liikkeelle kiinteistössä havaitusta korjaustarpeesta. Korjaustarve saadaan selville kiinteistön kunnon kartoittamisella kuntoarvion ja kuntotutkimusten avulla.
Kuntoarvio on yleistyökalu taloyhtiön ennakoivaan kunnossapitoon. Se on aistinvarainen ja rakenteita rikkomaton menetelmä, jonka avulla selvitetään taloyhtiön rakenteiden ja järjestelmien kunto tulevien korjaustarpeiden määrittämiseksi. Kuntoarvio tulee päivittää viiden vuoden välein, jotta siitä on hyötyä lain vaatiman kunnossapitotarveselvityksen pohjana.
Kuntoarviointi tehdään kiinteistölle rakennus-, LVI-, ja sähkötekniikan osalta kolmihenkisen asiantuntijaryhmän voimin. Arvioinnin pohjalta asiantuntijat määrittävät kiinteistölle PTS:n eli pitkän tähtäimen suunnitelman, josta selviää kiinteistön tulevat korjaus- ja tutkimustarpeet seuraavalle kymmenelle vuodelle. PTS-ehdotuksessa on mainittu merkittävät korjausta vaativat toimenpiteet kustannus- ja toteutusajankohta-arvioineen.
Aloita hanke yhdessä kokeneen projektipäällikön kanssa
Kuntoarvioraportissa suositellaan usein jatkotutkimuksia. Kuntotutkimukset ovat tietyn rakenteen tai rakenneosan tarkempia tutkimuksia. Niissä mennään pintaa syvemmälle esimerkiksi rakenteita avaamalla. Kuntotutkimukset on tärkeä toteuttaa, sillä niiden avulla saadaan rakenteen todellinen kunto selville.
Jokainen kiinteistö ja korjaushanke on uniikki kokonaisuus, jonka laajuuden hallitsee ainoastaan kokenut asiantuntija. Kun korjaushankkeeseen ryhtymistä aletaan edes pohtimaan, kannattaa hankkeeseen palkata mukaan asiantunteva projektipäällikkö. Kokenut projektipäällikkö eli rakennuttajakonsultti osaa valita seuraavan korjaushankkeen vaiheen vaatimat tutkimukset ja taloyhtiö välttyy yli- ja alitutkimiselta. Myös remontit osataan aikatauluttaa järkeviin kokonaisuuksiin hänen avullaan.
Yhtiökokous aloittaa korjaushankkeen
Lopullinen päätös korjaushankkeen aloittamisesta tehdään yhtiökokouksessa. Päätöksen tekeminen vaatii enemmistön eli yli puolet yhtiökokouksessa annetuista äänistä.
Päätöksiä ei kannata pitkittää.
’’Kun korjaushankkeeseen ryhdytään ajoissa, korjaustavan ei tarvitse olla raskain mahdollinen ja kustannukset ovat edullisemmat. VTT:n mukaan korjaustoimenpiteiden toteuttaminen oikeaan aikaan voi olla jopa 30 % edullisempaa kuin niiden toteuttaminen myöhässä’’, kertoo Raksystemsin Inspections & Surveys-liiketoiminnan johtaja Jari Marttinen.
Lue koko artikkelisarja:
Esiselvitysvaihe
Hankesuunnittelu
Toteutussuunnittelu
Urakan valmistelu- ja urakkavaihe
Takuuvaihe
