Miten sisäilmaongelman tutkiminen aloitetaan taloyhtiössä?
Monilla aloilla yleistyneen etä- ja hybridityöskentelyn myötä osa taloyhtiöiden asukkaista viettää enemmän aikaa kotona kuin ennen koronaa. Jo korona-aikaan moni isännöitsijä sai yhteydenottoja asukkailta sisäilmaan liittyen. Kerromme tässä artikkelissa, miten tilannetta kannattaa alkaa selvittää, jos taloyhtiössä on merkkejä sisäilmaongelmasta.
Sisäilmaongelman tutkimus lähtee liikkeelle kartoituksella
Sisäilman laadun tutkiminen lähtee liikkeelle ongelmasta. Tyypillisiä taloyhtiön sisäilmaongelman merkkejä ovat poikkeavat hajut tai kosteusvauriojäljet. Myös asukkaiden oireilu on selvä merkki sisäilmaongelmasta.
Sisäilmaongelman tutkiminen kannattaa aloittaa selvittämällä ongelman laajuus rakenteita rikkomattomin menetelmin. Tarvekartoituksen avulla arvioidaan lähtötiedot huomioiden ongelmahuoneiston, -huoneistojen tai koko kiinteistön rakenteiden ja talotekniikan kuntoa silmämääräisesti sekä annetaan arvio eri tutkimusmenetelmien soveltuvuudesta kiinteistöön.
Kartoitus alkaa taloyhtiön edustajan haastatteluilla ja päättyy kirjallisen raportin palauttamiseen, jossa esitetään toimenpidesuositukset ja jatkotutkimustarpeet.
’’Taloyhtiön sisäilmaongelmat ovat yleensä hyvin monimuotoisia, joten pohjatyön merkitystä ongelmien selvittämisessä ei voi liikaa korostaa. Huolellinen tarvekartoitus luo pohjan tehokkaille, aikaa ja kustannuksia säästäville korjauksille tai jatkotutkimuksille’’, kertoo Raksystemsin johtava sisäilma-asiantuntija Aki Puhka.
Jatkotutkimuksista sisäilmaongelman korjaamiseen
Mikäli tarvekartoituksessa selviää, että sisäilmaongelma on laaja, eikä selviä ilman rakenteiden tarkastuksia, asiantuntija suosittelee jatkotutkimuksia.
Kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen sisältö riippuu paljon selvitettävästä ongelmasta. Tutkimus sisältää usein erilaisia sisäilmasta tehtäviä mittauksia, rakenneavauksia, näytteenottoja ja ilmanvaihdon toimivuuden selvityksiä. Raksystemsin Kosteus- ja sisäilmatekniset kuntotutkimukset toteutetaan Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (Ympäristöopas 2016, YM) -oppaan mukaisesti.
Kun tutkimukset on tehty riittävässä laajuudessa ja ongelma on saatu selville, laaditaan taloyhtiölle korjaussuunnitelma ja ryhdytään korjaustoimenpiteisiin. Korjaustoimenpiteiden etenemistä suositellaan myös seuraamaan ulkopuolisen valvojan toimesta.
Mikäli korjaus toteutetaan puutteellisesti, voi sisäilmaongelma usein jopa pahentua.
’’Sisäilmaongelman ehkäisyssä tärkeintä on pitää huolta taloyhtiön kunnosta ja poistaa ongelma riittävän nopeasti. Silloin kiinteistö ja asukkaiden terveystilanne saadaan korjattua ennen kuin ongelma ehtii aiheuttaa vakavampaa haittaa’’, Puhka toteaa.
Taloyhtiön vastuunjako sisäilmaongelmien selvittämisessä
Vastuu sisäilmaongelman selvittämisessä on pääsääntöisesti taloyhtiöllä. Taloyhtiö vastaa kiinteistön rakenteista ja järjestelmistä, kun taas osakas asunnon sisäpinnoista.
Osakas voi tilata rakennukseen itsenäisesti vain rakenteita rikkomattomia tutkimuksia. Näin usein käy, kun taloyhtiön edustaja eli isännöitsijä ei osakkaiden sisäilmaoireiluilmoituksista huolimatta käynnistä toimenpiteitä.
Isännöitsijä ottaa asian yleensä vakavammin, kun sisäilmaongelmasta on asiantuntijan lausunto.
Kun osakas havaitsee taloyhtiön sisäilmassa ongelmia, tulee hänen aina ilmoittaa havainnoistaan taloyhtiön edustajalle.
Osakkaalla on ilmoitusvelvollisuus, jonka laiminlyöminen voi johtaa vaurioiden korvausvastuuseen. Mikäli osakas ei ilmoita havaitsemastaan viasta taloyhtiölle ja vika pahenee, voi osakas joutua maksamaan korjauksen.
