Mitä asuntokaupan kuntotarkastuksella tapahtuu? Päivä kuntotarkastajan matkassa
Yhä useampi kodin omistaja teettää kuntotarkastuksen hyvissä ajoin ennen kotinsa myyntiä. Niin teki myös helsinkiläinen pariskunta, joka on myymässä paritalon puolikasta Helsingistä.
Asunto on päätetty kuntotarkastaa ennen kodin myyntiä ja hinnan määrittelyä. Useat kiinteistönvälittäjätkin suosittelevat näin toimittavan, jotta kodin oikea kunto voidaan ottaa huomioon hinnan määrittelyssä. Toisaalta myös mahdolliset yllätykset saadaan tietoon ajoissa eikä vasta juuri ennen sovittua kauppatilannetta.
Raksystemsillä asuntokaupan kuntotarkastus tehdään alalla hyväksyttyä KH 90-00394 Suoritusohjetta noudattaen, ja se on puolueeton sekä pintapuolinen tarkastus myytävälle kodille. Tarkastus tuottaa tietoa kodin kunnosta myyjälle, kiinteistönvälittäjälle sekä ostajaehdokkaallekin.
Tänään paritalon puolikkaan kuntotarkastajana toimii rakennusinsinööri Jari Ohvo. Hän on yksi Raksystemsin kuudestakymmenestä kuntotarkastajasta. Jari on suorittanut Asuntokaupan Kuntotarkastajan eli AKK-pätevyyden työnsä ohessa. Keskimäärin noin 120 kuntotarkastusta vuodessa muiden asiantuntijatehtävien ohella tekevä Jari on aloittanut Raksystemsillä vuonna 2011.
Asiantunteva alan konkari hoitaa kodin kuntotarkastuksen tarkalla, määrätietoisella ja lämpimällä otteella. Kurkistetaan tarkemmin, mitä kuntotarkastuksella tapahtuu!
Kuntotarkastus alkaa jo tarkastajan valmistautumisesta
Matkamme asiakkaan luokse alkaa Raksystemsin pääkonttorilta Vantaalta. Kuntotarkastajana toimiva Jari kertoo valmistautuvansa kuntotarkastukseen tutustumalla asiakkaalle lähetettyyn tilaussopimukseen, josta löytyvät kodin perustiedot: rakennusvuosi, kiinteistön tyyppi, koko ja sijainti.
Jo näillä tiedoilla kuntotarkastaja osaa arvioida, voisiko kodista löytyä mahdollisia riskirakenteita, joita on syytä tutkia tarkemmin. Tarvittavat varusteet ja työvälineet on myös pakattu autoon mukaan kohteeseen lähdettäessä.
Asiakkaan luona on yleensä asukkaiden lisäksi kiinteistönvälittäjä, niin myös tällä kertaa. Välittäjä saa samalla kattavan käsityksen myytävän kodin kunnosta, apua asunnon hinnoitteluun sekä arvokasta tietoa kohteen myyntiä varten.
Kohteessa kuntotarkastus aloitetaan alkuhaastattelulomakkeen läpikäynnillä
Kuntotarkastus starttaa asukkaiden etukäteen täyttämällä alkuhaastattelulomakkeen läpikäynnillä. Lomakkeessa kysytään muun muassa kotiin tehdyt remontit sisä- ja ulkotiloissa, lämmitys- ja sähköjärjestelmä, salaojien kunto, sadevesijärjestelmän tilanne, mahdolliset havaitut vauriot sekä omistushistoria.
Mikäli kodin piirustukset ovat saatavilla, tarkastaja tutustuu niihin jo tässä vaiheessa. Piirustukset kertovat tarkastajalle paljon kodin rakenteista, ratkaisuista sekä mahdollisista ongelmakohdista.
Vaikka lomakkeen kaikkiin kysymyksiin ei osaisikaan vastata, tarkastuksen aikana selviää useaan kohtaan vastaus tai tarpeet kokonaisuuden lisätutkimuksille. Ja yhdessä asioista keskustellessa, muistuu omistajien mieleen vanhojakin asioita, joita ei enää aktiivisesti muista. Alkuhaastattelu on yksi kuntotarkastuksen tärkeimmistä osista, johon on syytä paneutua.
Kuntotarkastajan matkassa kierretään niin sisä- kuin ulkotiloissakin
Kun asunnon lähtötiedot on käyty läpi, varsinainen kodin tarkastus alkaa. Kierrämme kuntotarkastajan matkassa paritalon puolikkaassa ensin sisätilat päällisin puolin, minkä jälkeen Jari tutkii vielä tarkemmin kohteen kuntotarkastuksella käytettävien mittareiden ja laitteiden kanssa.
Tällä kertaa kohteessa edetään sisätiloista ulkotiloihin ja vielä kerran sisätiloihin – yläkerrasta aina kellariin ja katolta savupiipun luota salaojan tarkastuskaivolle saakka.
Kuntotarkastuksen aikana omistajat kertovat talon historiasta ja siitä, millaisia remontteja ja mahdollisia vaurioita kodissa oli asumisen aikana havaittu ja korjattu.
Märkätilojen pinnat käydään läpi pintakosteudentunnistimella, kodin rakenteet ja kaikki kulkuaukolliset tilat tutkitaan pintapuolisesti. Myös kellarin ryömintätilan kautta tarkastetaan rakenteiden senhetkinen kunto.
Jari arvioi tarkastuksen aikana myös tilojen käyttöturvallisuutta, esimerkiksi kerrosten välisten rappusten kaiteiden sekä kodin paloturvallisuuden osalta.
Mitä rakennuksen ulkopuolelta tutkitaan?
Sisätiloista siirrymme ulkotiloihin. Jari käy tarkkaan läpi, millaista kasvillisuutta talon välittömästä läheisyydestä löytyy. Erilaiset kasvit talon reunustalla voivat aiheuttaa haittaa rakenteille.
Myös seinää pitkin kiemurteleva kasvillisuus voi aiheuttaa julkisivulle ja talon rakenteille haittaa. Jari kurkistaa vielä eteisen pergolan alle ja havainnoi kodin sisäänkäynnin yhteydessä olevien rappusten kunnon.
Kiinteistön sadevesijärjestelmä aiheutti keskustelua kuntotarkastuksella läsnäolleiden keskuudessa, ja tarkastuskaivon tilanne sekä kaivolle tulevan sadevesijärjestelmäputken suhde talon alapohjaan tarkistettiin.
Kun sadevesijärjestelmän putket kulkevat talon perustuksien alapuolella, putkissa virtaava sadevesi ei pääse kastelemaan kodin perustuksia.
Jari kiipeää vielä katolle tarkastaakseen vesikaton sekä savupiipun kunnon. Savupiipusta päästäänkin kodin paloturvallisuuteen. Kuntotarkastaja Jari käy kodin myyjien kanssa läpi palotikkaiden kunnon sekä tikkaiden päälle asetettavan suojalaudan merkityksen.
Jari huomioi myös yläkerran ikkunoista uupuvan kiinteän avauskahvan. Nykyiset paloturvallisuussäädökset vaativat kiinteän kahvan ikkunaan, jotta ikkunan käyttö hätäuloskäyntinä luonnistuu tarpeen vaatiessa.
Lopuksi vielä yhteenveto kuntotarkastuksesta
Heti kuntotarkastuksen päätteeksi käydään oleellisimmat huomiot kodin kunnosta suullisesti läpi paikalla olevien kanssa. Omistajilla, kiinteistönvälittäjällä sekä mahdollisella ostajaehdokkaalla on hyvä hetki kysyä kohteessa tehdyistä havainnoista ja puutteista.
Tarkastuksen tilaajalle, ja tarvittaessa myös kiinteistönvälittäjälle, toimitetaan jälkikäteen kirjallinen raportti asuntokaupan kuntotarkastuksesta.
Kuntotarkastusraportti antaa kuvan kodin kunnosta ja mahdollisista korjaustarpeista suosituksineen
Selkeä raportti kuvineen kertoo tarkastuksen aikana tehdyt havainnot ja suositukset. Mikäli vaurioepäilyn varmistamiseksi on perusteltua porata rakenteeseen kosteusmittausreikä, kuuluu tarkastuksen vakiosisältöön enintään kolme porausta.
Vaihtoehtoisesti rakenteisiin voidaan tehdä korkeintaan kolme rakenneavausta rasiaporalla. Mikäli epäilyttävästä rakenteesta ei saada selvyyttä ainetta rikkomattomin menetelmin, kuntotarkastaja suosittelee lisätutkimuksia. Suositukset on hyvä ottaa tosissaan, sillä itsessään pelkkä kuntotarkastus ei vielä takaa ostettavan kodin rakenteiden kuntoa.
Suositellut jatkotutkimukset kannattaa teettää, jotta rakenteiden kunnosta voidaan varmistua. Mahdolliset korjaustoimenpiteet osataan myös ajoittaa ja suunnitella oikein, kun korjattavan järjestelmän tai muun kokonaisuuden kunnosta on tarkat tiedot olemassa.
Vasta jatkotutkimuksilla selviää mahdollisen vaurion laajuus, ja korjauskustannusten taso pystytään arvioimaan.
Asuntokaupan kuntotarkastus tukee myyjän tiedonantovelvollisuutta
Kotia myytäessä on asunnon myyjällä tiedonantovelvollisuus ja ostajalla selonottovelvollisuus. Kodin kuntotarkastus tukee molempia, mutta ei korvaa osapuolien velvollisuuksia asuntokaupassa.
Asunnon myyjän on hyvä tutustua kuntotarkastusraporttiin perusteellisesti, jotta suositellut toimenpiteet ja kuntotarkastajan tekemät huomiot otetaan huomioon asunnon myynnissä.
Kodin ostajaehdokas taas voi tiedustella, mitkä olivat kuntotarkastuksessa asiantuntijan tekemät huomiot ja suositellut toimenpiteet, jotta saa kattavan käsityksen myytävän kodin kunnosta.
Katso videolta tarkemmin, mitä Raksystemsin kuntotarkastus pitää sisällään:
