Pientalon lisäeristäminen tuo energiatehokkuutta mutta väärin tehtynä kosteusvaurioita

Pientalon lisälämmöneristäminen tulee tehdä jo olemassa olevien rakenteiden ehdoilla. On tärkeää selvittää vanhojen rakenteiden kunto ennen remonttiin ryhtymistä ja ottaa projektiin mukaan korjausrakentamiseen erikoistunut suunnittelija. Näillä eväillä voit saada onnistuneen lopputuloksen!

Tavoitteena energiatehokas koti?

Energian säästäminen on tämän päivän jatkuva puheenaihe. Uudisrakentamisen lämmöneristysvaatimuksia tiukennetaan koko ajan, tavoitteena on muutaman vuoden kuluttua jopa ns. nollaenergiatalot, joissa rakennuksen lämmittämiseen ei kuluisi energiaa ollenkaan.

Energiansäästötrendi on johtanut myös siihen, että vanhoja pientaloja halutaan remontoida entistä energiatehokkaammiksi. Energiatodistuksen vaatiminen jatkossa kaupanteon yhteydessä myös ennen vuotta 1980 rakennetuille taloille ei ainakaan vähennä näitä aikeita.

Toteuta lisäeristys olemassa olevaa taloa kunnioittaen

Kun jo olemassa olevaa vanhaa pientaloa halutaan lisälämmöneristää, tulee se tehdä aina vanhojen rakenteiden ehdoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uuteen taloon sopivat eristysmateriaalit ja asennustavat eivät välttämättä toimi vanhassa talossa. Samat ratkaisut eivät myöskään toimi hirsitalossa ja mineraalivillalla eristetyssä talossa tai kivirunkoisessa talossa.

Ennen lisälämmöneristämistä ja sen suunnittelua vanhojen rakenteiden kunto on ehdottomasti syytä selvittää kuntotutkimuksella. Varsinkin puurunkoisissa taloissa on rakenteiden kunto syytä selvittää rakenteita avaamalla. Mikäli vanhassa rakenteessa on vaurioita, on ne luonnollisesti järkevää korjata samassa yhteydessä.

Tarkastuksilla on tullut vastaan kohteita, joissa esimerkiksi vanha maalattu julkisivulaudoitus on purueristeisessä talossa jätetty purkamatta ja uudet rakenteet lämmöneristeineen on asennettu suoraan päälle. Tällöin mahdolliset vanhat vauriot ovat jääneet uuden nätin ulkokuoren alle.

Kun lisäeristämistä suunnitellaan, on avuksi järkevää ottaa vanhojen kohteiden korjauksiin erikoistunut rakennesuunnittelija. Tänä päivänä löytyy mm. laskentaohjelmia, joilla pystytään arviomaan sisäilman kosteuden tiivistymisriskiä rakenteeseen erilaisilla lisälämmöneristysratkaisuilla ja eristepaksuuksilla.

Ota huomioon erityisesti sisäilman kosteuden poistuminen

Kaikkein olennaisinta on pohtia sitä, miten mahdollisesti sisäilmasta rakenteisiin pääsevä sisäilmankosteus pääsee sieltä myös poistumaan. Tämä seikka jää usein huomioimatta ja tässä sattuu myös eniten virheitä.

Märkätilojen käyttö, ruuanlaitto, pyykkien kuivaaminen ja jo ihmiset itse aiheuttavat sisäilmaan merkittävän kosteuslisän. Tämä ylimääräinen kosteus ei siis saa päästä rakenteisiin, ei ainakaan niin pitkäksi aikaa, että se alkaisi vaurioittaa rakenteita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vesihöyryn vastukseltaan tiivistä materiaalia ei tule asentaa ulkoseinän, alapohjan tai yläpohjan ulkopintaan. Lisäksi lämmöneristyksen ulkopuolelle tulee järjestää aina tuuletusrako tai -väli, josta mahdollinen rakenteeseen pääsevä sisäilman kosteus pääsee tuulettumaan pois.

Kellarin maanvastainen seinä on lämmöneristetty ulkopuolelta.
Kellarin maanvastainen seinä on lämmöneristetty ulkopuolelta.
Neljä vuotta sitten remontoidun kohteen alapohjassa on lattiasienikasvustoa.
Neljä vuotta sitten remontoidun kohteen alapohjassa on lattiasienikasvustoa.

Alapohjarakenteen lisälämmöneristäminen

Alapohjarakenteissa tyypillisin virhe on vanhan rossipohjan eristäminen alapuolelta tuuletustilasta liian tiiviillä materiaalilla. Vastaan on tullut tapaus, jossa neljän vuoden kuluttua lisälämmöneristämisestä alapohjarakenne oli lattiasienen valloittama ja purkukuntoinen. Toisessa tapauksessa puurakenteisen rossipohjan alapintaan oli niitattu ja teipattu tiiviisti höyrynsulkumuovi tarkoituksena estää lattioissa koettu vedontunne ja kylmyys. Alapohjarakenne oli tiivistämisestä 10 vuoden kuluttua kokonaisvaltaisen korjauksen tarpeessa. Syynä oli sisäilman kosteuden tiivistyminen tiiviin muovin pintaan. Vedon tunne lattioista hävisi, mutta samalla aiheutettiin rakenteeseen mittava kosteusvaurio.

Vanhojen kohteiden, esimerkiksi rintamamiestalojen, kellaritilojen remontoinnin yhteydessä mietitään usein myös alapohjan lisäeristämistä. Käytännössä tämän toteuttaminen ilman vanhan alapohjarakenteen purkamista on lähes mahdotonta. Lämmöneristyksen oikea paikka on betonilaatan alla, jolloin rakenne jää lämpimän puolelle. Rakenteen korottaminen ylöspäin vie huonekorkeutta, joka yleensä on jo muutenkin kellaritiloissa niukka. Vastaan on tullut tapauksia, joissa betonilaatan päälle on asennettu puukoolaus ja mineraalivillaeristys. Tällainen rakenne on nykyisin luokiteltu riskirakenteeksi eikä siis ole enää suositeltava rakenneratkaisu.

Ulkoseinärakenteen lisälämmöneristäminen

Ulkoseinissä lisälämmöneristämisen periaatteena on, että lämmöneristys pyrittäisiin asentamaan rakenteen ulkopuolelle, jotta vanha rakenne jää kuivan ja lämpimän puolelle. Jonkin verran käytetään myös sisäpuolisia eristyksiä mm. uretaanilevyllä tehtynä. Tällaisissa ratkaisuissa tulee kuitenkin aina miettiä tiiviin eristysratkaisun vaikutukset vanhan kohteen ilmanvaihtoon. Yleensä ilmanvaihtoa joudutaan tällaisissa lisäeristysratkaisussa tehostamaan.

Yläpohjarakenteen lisälämmöneristäminen

Yläpohjarakenteissa tulee haasteeksi yläpohjatilan korkeus, varsinkin räystäsalueilla. Rakenteita ei alun perin ole esimerkiksi 1960-luvun loivissa harjakattotaloissa suunniteltu lisälämmöneristettäväksi. Sama asia tulee vastaan myös tasakattotaloissa. Jotta lisälämmöneristäminen saadaan toteutettua kosteusteknisesti oikein ja riittävä tuuletus järjestettyä, on yleensä pakko myös korottaa vesikattorakenteita. Tämän vuoksi lisälämmöneristäminen kannattaa tehdä kattoremontin yhteydessä, jolloin tuuletuksen vaatimat rakennemuutokset on helppo samalla toteuttaa. Pelkkä puhallusvillan lisääminen yläpohjaan ei siis ole riittävä toimenpide, ja ainakin on huolehdittava siitä, että lisäeristeitä asennettaessa ei tukita yläpohjan tuuletusta räystäillä.

Oma lukunsa ovat vesikaton suuntaiset ns. vinot sisäkatot, joissa lisälämmöneristäminen onnistuu vain sisäpuolelta, mikäli rakennetta ei haluta lähteä ulospäin korottamaan.

Panosta korjaustyön suunnitteluun sekä valvontaan

Kun lisäeristämistä aletaan suunnitella, kannattaa mukaan ottaa jo hankkeen alkuvaiheessa korjausrakentamiseen erikoistunut suunnittelija ja selvittää hänen avustuksellaan eri eristämisvaihtoehtojen plussat ja miinukset. Näin saadaan selville kuhunkin kohteeseen parhaiten soveltuva ja kosteusteknisesti toimiva ratkaisu. Työvaiheita on syytä myös valvoa ja dokumentoida ne hyvin. Tästä on erityisesti hyötyä siinä vaiheessa, kun kohdetta aletaan myydä eteenpäin.

Huomioi etenkin nämä seikat pientalon lisälämmöneristämisessä:

  • Teetä remontista työselitys tai -suunnitelma.
  • Selvitä olemassa olevien rakenteiden kunto huolellisesti. 
  • Dokumentoi työvaiheet hyvin vastaisuuden varalta.
  • Tee urakoitsijan kanssa aina kirjallinen sopimus.
Maanvastaisen ulkoseinän rakenteet ovat kosteusvaurioituneet.
Maanvastaisen ulkoseinän rakenteet ovat kosteusvaurioituneet.
Villalla tukittu tuuletusväli vanhan talon yläpohjassa.
Villalla tukittu tuuletusväli vanhan talon yläpohjassa.
Eristeet ovat kiinni vesikaton aluslaudoituksessa vinossa sisäkatossa.
Eristeet ovat kiinni vesikaton aluslaudoituksessa vinossa sisäkatossa.

Tekstimme on julkaistu alun perin Suomela.fi-sivustolla.

Jaa tämä

Jaa tämä: Facebook Jaa tämä: LinkedIn Jaa tämä: Twitter Jaa tämä: WhatsApp