Pientalon paloturvallisuus

Joka päivä noin kahdeksassa kodissa palaa. 2837 kodissa syttyi tulipalo vuonna 2018, aiheuttaen 53 palokuolemaa.  Kun kodissa syttyy tulipalo, on jokaisen velvollisuus auttaa ja varmistaa pääsy ulos kodista minuuteissa. Oma toiminta on erityisen tärkeässä asemassa palon alkuvaiheessa alkusammutuksessa ja mahdollisessa tiloista pelastautumisessa.

Vuonna 2018 sähkölaitteet aiheuttaneet tilastoidusti 790 tulipaloa

Suurin osa kotien tulipaloista saa alkunsa keittiöstä. Hellalle jäänyt astia tai helposti syttyvä materiaali voi saada tulipalon aikaiseksi. Myös epäkunnossa olevat uudet tai vanhat ja pölyttyneet sähkölaitteet ovat paloriski.

Vuonna 2018 kaikista tulipaloista 1801 johtui koneen tai laitteen viasta. Sähkölaitetta ei kannata jättää yksin päälle ilman valvontaa. On mahdollista, että kotivakuutuksesi ei korvaa esimerkiksi tulipalon aiheuttamia haittoja, mikäli palo on saanut alkunsa kodinkoneesta, joka on jätetty päälle yksin esimerkiksi juoksulenkin ajaksi.

Toteuta kodin sähkötyöt vain asiantuntijalla. Virheelliset ja laittomat kytkennät voivat olla hengenvaarallisia. KH-kortiston mukaisesti sähkölaitteiden tekninen käyttöikä on 30-40 vuotta, lue lisää sähköjärjestelmistä ja pientalojen sähköasennuksista.

Tulisijat ja hormit

Muuratun savuhormin tekniseksi käyttöiäksi on määritelty KH-kortissa 50 vuotta. Vesikaton yläpuolisten hormin osien turvallinen käyttöikä on 30 vuotta. Ikää kartuttaneen hormin uusimiseen tai kunnostamiseen on hyvä varautua.

Piipun päällä oleva sadehattu pidentää hormin teknistä käyttöikää, sillä hattu vähentää hormin yläosan rappeutumista huomattavasti suojaten sitä säältä.

Teräshormien asennuksessa on noudatettava valmistajan asennusohjeita. Väärin asennettu hormi on merkittävä paloriski kodin asukkaille. Teräshormin lämpötila voi nousta korkeaksi suojapellinkin päältä, jolloin suojaetäisyydet tulee olla ohjeistuksien mukaiset ja suojaus tehty palovillalla.

Tilojen käyttötarkoituksen muutoksissa tulee huomioida hätäpoistumistiet

Kotia remontoitaessa muuttuvien tilojen paloturvallisuusasiat on huomioitava. Esimerkiksi kylmäksi tilaksi suunnitellussa käyttöullakon remontoimisessa lämpimään käyttöön on huomioitava tilojen hätäpoistumistiet. Ullakolta on pystyttävä poistumaan turvallisesti, mikäli alakertaan johtava porrasaukko olisikin tulen vallassa.

Asuinrakennuksessa jokaisesta kerroksesta on uloskäytävän lisäksi oltava ainakin yksi varatie, kuten parveke tai ikkuna-aukko. Varatienä toimivan ikkunan on oltava avattuna vähintään 50 cm x 60 cm (leveys x korkeus), ikkunan leveyden ja korkeuden summan tulee olla vähintään 150 cm.

Mikäli rakennuksen varatienä käytettävältä parvekkeelta tai ikkunalta pudottautumiskorkeus on maanpinnalle tai muulle turvalliselle tasolle yli 3,5 metriä, on turvaan pääsy varmistettava seinään kiinnitetyillä varatikkailla.

Ohjeet ja määräykset ohjaavat kodin paloturvallisuutta

Rakentamista koskevilla rakennusmääräyksillä ja -ohjeilla pyritään ohjaamaan rakennusten paloturvallisuutta. Suomen rakentamismääräyskokoelmasta löytyy määräyksiä yhteensä yhdeksän kappaletta: osat E1-E9.

• Osat E1-E9 – olennaisimmat ovat pientalojen osalta E1 Rakennusten paloturvallisuus, E3 Pientalojen savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus ja E8 Muuratut tulisijat.
  • E1-määräykset sisältävät yleisiä määräyksiä ja ohjeita muun muassa palokuormista, paloluokista, palon leviämisen estämisestä, syttymisen estämisestä ja poistumisesta palon sattuessa.
  • E3 ja E8 sisältävät savupiippuja ja muurattuja tulisijoja koskevia ohjeita.

Voit tutustua Ympäristöministeriön Rakentamismääräyskokoelmaan ja paloturvallisuusasioihin tästä.

Palo-osastointi pientalossa

Pannuhuoneesta lähtevät putki- ja sähköläpiviennit tulevat olla rakentamismääräyskokoelman ohjeiden mukaisesti osastoituja. Läpiviennit tulee tiivistää palamattomalla materiaalilla ja pannuhuoneen ovi on oltava palo-ovi, joka sulkeutuu ja salpautuu itsestään.

Pannuhuoneeseen ei myöskään kuulu varastoida ylimääräistä tavaraa.

Alkusammutus ja riskien minimointi

Kotiin kannattaa hankkia alkusammutuspeitteitä ja neste- tai jauhesammutin. Ripeällä ja oikealla toiminnalla tulipalon leviäminen voidaan estää ja vahingot minimoida. Alkusammutusvälineet kannattaa sijoittaa paikkaan, josta ne ovat helposti ja nopeasti saatavilla.

Suomalaisille tehtyihin kyselyihin perustuen 97-99 % uskoo kotinsa palovaroittimen olevan kunnossa, silti 2018 syttyneissä paloissa vain 38 % kohteissa oli toimiva palovaroitin.

Hanki kotiisi palovaroitin tai useampi kodin koon mukaisesti. Asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 neliötä kohden on oltava vähintään yksi palovaroitin.

Testaa palovaroittimen toiminta säännöllisesti ja huomioi varoittimen suositeltu käyttöikä 5-10 vuotta. Sijoita palovaroitin makuuhuoneisiin ja poistumisreiteille, tarvittaessa myös kodinhoitohuoneen lähettyville.