Rakennuttaja, tiedäthän kvartsipölyaltistumisen estämiseen liittyvät velvollisuutesi?

Vuoden alusta voimaan tullut asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (VNa 1267/2019) koskettaa myös rakennuttajaa työturvallisuusvastuidensa osalta. Asetuksen ytimessä on rakennusalaa koskien rakennustyömaan henkilökunnan työterveyden edistäminen estämällä alveolijakeiselle kvartsipölylle altistuminen.

Alveolijakeisella kvartsipölyllä tarkoitetaan erittäin hienojakoista, hengityselimistössä syvälle keuhkorakkuloihin asti tunkeutuvaa syöpävaarallista pölyä, mitä muodostuu kivimateriaaleja työstettäessä. Esimerkiksi julkisivusaneeraukset, muuraustyöt sekä betonirakenteiden purku- ja hiontatyöt ovat tyypillisiä kvartsipölylle altistavia työvaiheita.

Uuden asetuksen myötä rakennuttajan on tunnettava yhä varmemmin riskinarvioperusteisesti ne toimet, joilla rakennuttaja ohjeistaa rakennushankkeen päätoteuttajaa ja muita urakoitsijoita estämään työntekijöiden altistuminen kvartsipölylle. Siispä rakennuttajan huolehtimisvelvollisuuden mukaisesti rakennuttajankin on tunnettava pölyntorjunnan tekniset ratkaisut, joilla mahdollistetaan turvalliset ja terveelliset työmaaolot työntekijöille.

Rakennuttaja, onhan urakka- ja turvallisuusasiakirjoissa ajantasaisesti huomioitu myös kvartsipölyaltistumisen estämisen edellyttämät pölyntorjunnan vaatimukset? Puhtaudenhallinnan asiantuntijamme, kuten Tervetalokoordinaattorit ja sisäilmavalvojat ovat suunnitteluvaiheessa tukenasi pölyntorjunnan velvoitteiden kirjaamisessa urakka- ja turvallisuusasiakirjoihin puhtaudenhallinta-asiakirjan laadinnan ohella.

Kuinka rakennuttaja voi hoitaa velvoitteensa kvartsipölyaltistumisen estämisessä?

Rakennuttajan asettamat vaatimukset pölyntorjunnalle hankesuunnittelu- sekä suunnitteluvaiheessa ovat tärkeässä asemassa, kun lähdetään täyttämään uuden asetuksen asettamia velvoitteita. Hankesuunnitteluvaiheessa asetetaan rakennuksen puhtaudenhallinnalle tavoite P1 rakennustöiden puhtaudesta tai muita puhtaudenhallinnan vaatimuksia. Tärkeämpänä ohjauksena pystytään käyttämään kuitenkin kilpailutusasiakirjoja, joissa määritetään mm. teknisiä ratkaisuja pölyntorjuntaan. Lisäksi voimme velvoittaa urakoitsijalta erillistä puhtaudenhallintasuunnitelmaa kilpailutusasiakirjoissa, minkä myötä työmaan käytännön ratkaisut pölyntorjuntaan tarkentuvat ja urakoitsija sitoutuu noudattamaan omia suunnitelmiaan. Asiakirjoissa voidaan tehdä määrityksiä hyvinkin tarkalla tasolla niin, että niillä on suuria vaikutuksia myös loppupuhtauteen ja rakennuksen laatuun puhtaudenhallinnan osalta.

Rakennuttaja voi täyttää helposti velvoitteensa asiakirjatasolla. On kuitenkin suositeltavaa käyttää erillistä puhtaudenhallintakoordinaattoria jo asiakirjojen teon aikana, sillä asiakirjoista saadaan näin tarkempia, voidaan rakentaa mahdollista ”keppiä” ja ”porkkanaa” pölyntorjuntaan liittyen sekä muokataan velvoitteita kohdekohtaisesti. Lisäksi puhtaudenhallintakoordinaattorilla on viimeisin tieto ohjekorteista ja käytännön kokemuksista työmaalta.

Opastavalla puhtaudenhallinnan valvonnalla myös kvartsipölyaltistuminen kuriin

Hankesuunnittelusta työmaatoteutukseen siirtyessä puhtaudenhallinnan asiantuntijamme valvovat hankkeen erityispiirteiden mukaisesti, että pölyntorjunta ja puhtaudenhallinta toteutuu rakennushankkeen vaatimusten edellyttämällä tavalla. Työmaavalvonnan kulmakivenä on opastava ja ennakoiva ote. Käytännössä varmistamme valvonnallamme, että urakoitsijat toteuttavat uuden asetuksen edellyttämät pölyntorjunnan ratkaisut, joilla estetään kvartsipölylle ja muille erityisen haitallisille pölyille altistuminen. Sen lisäksi puhtaudenhallinnan opastavalla ja ennakoivalla valvonnallamme saavutetaan hankkeen puhtaudenhallinnalle asetetut tavoitteet suunnitelman mukaisesti.

Pölyn- ja puhtaudenhallinnan onnistumisen todentaminen rakentamisen aikana

Rakentamisvaiheen pölyn- ja puhtaudenhallinnan onnistumista on mahdollista todentaa konkreettisesti esimerkiksi korjausrakennushankkeissa jatkuvatoimisella paine-eroseurannalla ja reaaliaikaisilla hiukkaspitoisuusmittauksilla. Näiden perusteella saadaan tietoa pölyn leviämisen estämisen onnistumisesta tavanomaisessa käytössä oleviin ympärystiloihin.

Osana Sisäilmastoluokituksen 2018 mukaisia P1-rakentamisen laatutavoitteita hyvän sisäilmaston saavuttamiseksi uudis- ja korjausrakennushankkeissa, suoritetaan puhtaustasotarkastukset ennen ilmanvaihdon toimintakokeita ja ennen tilojen luovutusta. Näin varmistetaan terveelliset ja viihtyisät tilat käyttäjille. Puhtaustasotarkastuksia voidaan tehdä joko pölymittarin avulla tai aistinvaraisesti. Pölymittarin etuna on mittauksesta saatava konkreettinen luku, jolle on määritelty konkreettiset raja-arvot. Aistinvaraisen tarkastuksen etuna on, että samassa ajassa mitä pölymittaus tehdään, saadaan tarkastettua laajempia alueita ja selkeät siivouspuutteet alueittain saadaan tehokkaammin rajattua. Molemmat menetelmät ovat laajasti käytössä ja molempia menetelmiä voidaan käyttää ja käytetäänkin samanaikaisesti.

Kirjoittajat

Anna Kokkonen

Anna Kokkonen, Raksystems

Anna Kokkonen, asiantuntija
p. 030 670 5442, anna.kokkonen@raksystems.fi

Miikka Kronqvist

Mikka Kronqvist, Kuopion aluepäällikkö
p. 030 670 5413, miikka.kronqvist@raksystems.fi

Jaa tämä

Jaa tämä: Facebook Jaa tämä: LinkedIn Jaa tämä: Twitter Jaa tämä: WhatsApp