Rintamamiestalon uusitun vesikaton alta löytyi ongelma

1950-luvun alussa rakennetussa rintamamiestalossa asuva perhe oli uusinut 1,5 vuotta sitten vesikaton, mutta havahtui nyt räystäslaudoituksen läpi valuvaan veteen. Koska epäilykset uusitun vesikaton vuotamisesta heräsivät, oli asiantuntijan tekemä tutkimus paikallaan. Asiantuntijan tekemien tutkimuksien edetessä vesikaton tarkastaminen laajeni myös yläpohjarakenteiden tutkimuksiin.

Mistä tutkimukset aloitettiin?

Ongelman tutkiminen alkoi vesikatteen tarkastamisella, mutta nopeasti oli todettavissa, että uusi vesikate ei ollut ongelman varsinainen syy.

Aluksi tarkastettiin yläkerroksen sisäkatto, jonka pinnalla havaittiin paikoin vähäisiä kosteuteen viittaavia jälkiä. Tutkimuksia päätettiin jatkaa avaamalla yläpohjarakenteita kodin sisätilojen puolelta.

Yläpohjarakenteiden puutteellinen tuulettuminen ja virheet yläpohjarakeiden toteutuksessa lisäävät vaurioitumisriskiä

Yläpohjan vino-osien tuulettumisen puutteet ovat tyypillinen ongelma 1950-luvun 1 ½-kerroksisissa omakotitaloissa. Talojen alkuperäisessä toteutuksessa ja myöhemmin tehdyissä muutoksissa ei ole huomioitu riittävästi yläpohjan lämmöneristyksen ja vesikatteen välin tuulettumista.

Tyypillisesti kyseisen aikakauden rakennuksissa on vuosikymmenien aikana laajennettu yläkerrosta alun perin kylmille sivuvinteille. Lämmöneristeet on asennettu remontin yhteydessä lähelle tai suoraan kiinni vesikatteen alapuoliseen laudoitukseen, jotta tilan korkeus saadaan mahdollisimman suureksi.

Yläpohjarakenteiden tuulettumisen puutteet lisäävät rakenteiden vaurioitumisriskiä, koska rakenteisiin, esimerkiksi vesikatteen alapinnalle tiivistyvä tai sisäilmasta rakenteisiin siirtyvä kosteus ei pääse tuulettumaan pois. 

Alla periaatekuva yläpohjan vino-osasta. 

Periaatekuva rakennuksen yläpohjan vino-osan riskeistä Raksystems

Sisäkattojen rakenteen avaukset

Yläpohjarakenteiden kuntotutkimukset aloitettiin avaamalla rakenteita yläkerroksen sisäkatoissa havaittujen jälkien kohdilla. Vinojen yläpohjarakenteiden kunnon selvittäminen vaatii yleensä rakenteen avaamista, koska rakenteissa sijaitsevat vauriot eivät ole tyypillisesti havaittavissa rakenteen pinnalta.

Yläpohja- tai ullakkotiloista ei voida useimmiten tarkastaa kuin vino-osien reunoja ilman, että pintoja rikotaan. Rakenteen kosteustilanne vaihtelee merkittävästi eri vuoden aikoina, jolloin hetkellisen mittaustuloksen perusteella, ei ole mahdollista arvioida rakenteen kuntoa ja vaurioitumisriskiä luotettavasti.

Tutkittavan kohteen yläpohjan vino-osien rakenteiden kunto sekä toteutustapa olisi ollut luotettavimmin todettavissa vesikatteen uusimisen yhteydessä, jolloin rakenteita olisi ollut helppo tarkastaa laajasti tekemättä erillisiä rakenneavauksia sisäpintoihin remontin ollessa käynnissä.

Vesikattojen uusimisen yhteydessä on aina syytä tarkastaa yläpohjarakenteet kauttaaltaan sekä korjata havaitut vauriot ja puutteet rakenteissa aikaa ja kuluja säästäen.

Yläpohjan kosteusjälkien kohdille tehdyissä avauksissa todettiin, että rakenteessa ei ole ilmarakoa lämmöneristyksen ja vanhan vesikatteen välillä. Lämmöneristys oli jätetty kattoremontissa uuden vesikatteen alle.

Puurakenteissa todettiin lahovaurioita sekä silmin näkyvää mikrobikasvustoa. Rakenteen vaurioitumiseen oli tuulettumisen puutteiden lisäksi vaikuttanut se, että jossain vaiheessa rakennuksen elinkaarta yläpohjan lämmöneristykseksi oli kaikille vino-osille asennettu mineraalivillalämmöneriste, mutta rakenteeseen ei oltu näille osille asennettu höyrynsulkua tai toimivaa ilmasulkua.

Mineraalivilla kaipaa parikseen toimivan höyrynsulun lämmöneristyksessä

Mineraalivillalla lämmöneristettyjen rakenteiden toimivuus edellyttää aina toimivaa höyrynsulkua rakenteen sisäpinnalle, jotta vältytään sisäilman kosteuden siirtymiseltä rakenteeseen.

Erityisesti rintamamiestalotyyppisten kotien yläpohjarakenteissa höyryn- ja ilmansulkujen merkitys korostuu, koska painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetussa ja useampi kerroksisessa rakennuksessa, yläosat ovat usein ylipaineisia. Tämä tarkoittaa sitä, että sisäilma pyrkii liikkumaan ulos päin, jolloin sisäilman kosteutta pääsee rakenteisiin ilmavuotojen kohdalla.

Rintamamiestalon vesikaton rakenneavaus Raksystems  Rintamamiestalon vesikaton rakenneavaus Raksystems

Sisäkaton kosteusjälkiin tehtyjen rakenteen avauksien jälkeen tutkimuksia jatkettiin avaamalla yläpohjarakennetta. Avauksien yhteydessä havaittiin, että höyrynsulku oli asennettu sisäkattoon.

Rakenteissa todettiin kosteuteen viittaavia jälkiä sekä mikrobikasvustoa. Rakenteissa ei todettu lahovaurioita, mutta vaurioita oli syntynyt tuulettumisen puutteista johtuen.

Yläpohjarakenteiden korjaaminen

Tehtyjen tutkimuksien perusteella omakotitalon yläpohjan vino-osien rakenteet olivat vaurioituneet kaikilta osin. Omistaja päätti uusia yläpohjan kokonaisuudessaan, koska vino-osia oli lähes kaikissa yläkerran huoneissa.

Rakennuksen vesikatto oli juuri uusittu eikä siinä todettu korjaustarvetta, jolloin rakenteiden korjaukset tehtiin purkamalla yläpohjarakenteet sisäpuolelta.

Remontissa poistettiin kaikki yläpohjan lämmöneristeet sekä vaihdettiin lämmöneristeen materiaali polyuretaanilevyksi. Näin vesikaton ja lämmöneristeiden välille saatiin järjestettyä riittävä tuuletusrako ja yläpohjaan aikaisempaa vastaava lämmöneristävyys ilman, että yläkerroksen huonekorkeus laskisi.

Mikäli yläpohjan rakenteiden tuulettumisen puutteet olisi huomioitu vesikaton uusimisen yhteydessä, olisi korjaukset voitu tehdä samassa yhteydessä katon uusimisen kanssa. Tällöin korjauskustannukset olisivat olleet pienemmät ja nopeammin toteutettu.

Mitä yläpohjarakenteiden korjauksissa tulee huomioida?

Yläpohjarakenteiden korjauksissa tulee tuulettumisen lisäksi huomioida rakenteiden ilma- tai höyrynsulkujen toimivuus sekä rakenteen lämmöneristävyys.

Lisäksi korjauksien yhteydessä on syytä tarkastella tapauskohtaisesti lisälämmöneristämisen järkevyys ja hyödyt. Ennen vesikatteen remontointia tulee myös huomioida, että ennen vuotta 1994 asennetut katemateriaalit voivat sisältää asbestia. Tällaisissa tapauksissa hyvissä ajoin ennen remontoinnin aloittamista on suorittettava asbestikartoitus.

Vesikattojen ja yläpohjarakenteiden puutteiden ja vaurioiden yleisyys pientaloissa

  • Puutteellisesti tuulettuvia yläpohjarakenteita on todettu 17 % Raksystemsin viime vuosina tarkastamissa pientaloissa.
  • Lisätutkimuksia on suositeltu 29 % kohteen yläpohjarakenteisiin ja korjauksia rakenteelle tai puutteiden korjauksia on suositeltu 41 % rakennuksista.
  • Kaikkiin tarkastettuihin pientaloihin on suositeltu vesikatteen uusimista ja korjauksia. Merkittäviä huoltoja on suositeltu 45 % kohteista ja lisätutkimuksia 21 % taloista.

Yllä olevat tiedot tehdyistä huolloista ja rakenteiden vaurioista on kerätty Raksystemsin viime vuosina kuntotarkastettujen noin 12 000 pientalon raporteista. Näistä taloista noin 14 % on rakennettu 1950-luvulla tai aikaisemmin. Rakenteiden vaurioiden ja puutteiden määrässä tulee huomioida, että kuntotarkastus suoritetaan pääosin rakenteita rikkomattomin menetelmin ja riskialttiita rakenteita avataan ainoastaan yksittäisiltä kohdilta.


Alkuperäinen teksti on julkaistu Tekniikan Maailman Rakennusmaailma-lehdessä 5/2019. 


Jaa tämä

Jaa tämä: Facebook Jaa tämä: LinkedIn Jaa tämä: Twitter Jaa tämä: WhatsApp