1980-luvun paritalon märkätiloista löytyi ikäviä yllätyksiä

1980-luvulla rakennetussa paritalossa haluttiin selvittää molempien asuntojen märkätilojen kunto ja korjaustarpeet, jolloin pesuhuoneiden kunto kartoitettiin asiantuntijan toimesta. Tiloissa havaittiin kosteusvaurioita ja riskialttiita rakenteita, joiden kuntoa tutkittiin tarkemmin Raksystemsin kuntotarkastaja sekä sisäilma-asiantuntija Antti Heimlanderin toimesta.

Paritalon asuntojen pesuhuoneiden lähtötilanteet olivat erilaiset

Paritalon pesuhuoneiden kartoitukseen lähdettäessä oli tiedossa, että toisen huoneiston pesuhuonetta ei ole uusittu rakentamisen jälkeen ollenkaan mutta toisen asunnon pesuhuoneessa on tehty korjaustöitä sekä seiniin että lattiaan jo 1990-luvulla. Seinien ja lattian remontointi on kuitenkin toteutettu eri aikoina ja edellisen omistajan toimesta, joten tarkkaa tietoa siitä, mitä ja miten remonteissa on tehty, ei ollut saatavilla.

Alkuperäiskunnossa olevan pesuhuoneen seinissä oli pinnoitteena muovitapetti sekä lattiassa muovimatto. Remontoidussa kylpyhuoneessa oli seinien ja lattian pinnoitteeksi eri aikoina asennetut laatoitukset. Kartoitukseni tarkoituksena oli selvittää pesuhuoneiden remontoinnin kiireellisyyttä sekä korjauksien toteutustapaa.

1980-luvun pesuhuoneet ovat ikääntyneitä

Märkätilojen vedeneristeiden tekninen käyttöikä normaalissa rasituksessa on 30 vuotta, kosteussulkusivelyille tekninen käyttöikä on 15-18 vuotta sekä muovimatoille ja -tapeteille 12-20 vuotta.

1980-luvulla käytettiin pääsääntöisesti märkätilojen kosteuseristyksinä kosteussulkusivelyjä. Kaikki 1980-luvulla rakennetut ja remontoimattomat märkätilojen vedeneristykset ja kosteussulut ovat ikääntyneitä. Rakenteiden vedeneristyksien tai kosteussulkujen ikääntyessä riskit kosteuden pääsystä rakenteisiin sekä rakenteiden kosteusvaurioista kasvaa. Rakenteiden toimivuuteen vaikuttavat iän lisäksi myös rakenteiden toteutustapa sekä märkätilojen käytön määrä ja käyttötavat.

Tarkastelin kartoitukseni alussa piirustuksia ja havaitsin, että alakerroksessa väliseinät alkavat lattiapinnan alapuolelta. Tämä on riskialtis rakenne. Kyseisessä rakenteessa riskinä on maaperän kosteuden siirtyminen seinän alaosan puurakenteisiin ja eristeisiin. Lisäksi rakenteessa vaurioitumisriskiä lisää märkätilojen kohdilla kosteussulkujen tai vedeneristyksien puutteitten takia rakenteeseen pääsevä kosteus. Kosteus voi aiheuttaa rakenteisiin mikrobikasvustoa, eli hometta. Korkea ja pitkäkestoinen kosteusrasitus voi lisäksi aiheuttaa puurakenteisiin lahovaurioita.

Remontoimattoman pesuhuoneen havainnot

En havainnut alkuperäiskunnossa olevan pesuhuoneen rakenteiden pinnoilla kosteuteen tai vaurioihin viittaavia jälkiä, mutta seinien muovitapettien saumoissa sekä muovitapetin ja lattian muovimaton seinälle noston liittymässä oli havaittavissa rakoja, joita oli paikoin myös paikattu.

Kartoitin pesuhuoneen kosteudentunnistimella. Kosteutta oli havaittavissa yhden seinän alaosassa suihkunurkassa. Lattiassa tai seinien muissa osissa ei ollut havaittavissa kosteutta. Muovimatolla tai tapetilla pinnoitetuissa märkätilojen rakenteissa pienelläkin osalla havaittu kosteus viittaa kosteuden pääsyyn vedeneristeenä toimivan pinnoitteen taustalle. Kosteudentunnistimen havaintojen perusteella ei voida täysin kuitenkaan todeta varmaa syytä kosteudentunnistimen korkeampiin arvoihin, koska kosteuden lisäksi kosteudentunnistimen suuremmat arvot voivat aiheutua esimerkiksi poikkeavasta materiaalista rakenteen sisällä.

Pesutilan pinnoitteiden rakojen vuoksi oli kosteudentunnistimella havaittavissa kosteutta seinäpinnoissa. Tämän lisäksi piirustuksista oli todettavissa väliseinien alaosan rakenteen toteutuksen olevan riskialtis, joten tutkin kosteushavainnon kohdalla väliseinän rakennetta avaamalla sitä kuivan tilan puolelta rasiaporalla. Havaitsin rakenteen avauksen kohdalla voimakasta mikrobitoimintaan viittaavaa hajua sekä avatussa kuivan tilan puoleisessa kipsilevyssä silmin näkyvää mikrobikasvua. Seinän alaosan puurakenteissa oli havaittavissa lahovaurioita ja pesuhuoneen puoleisen kipsilevyn sisäpinnalla mikrobikasvustoa. Lisäksi väliseinän eristetilasta mitattu kosteus oli erittäin korkea ja seinän lämmöneriste oli osin alaosasta vesimärkää. Havaintojen perusteella väliseinän rakenteet ovat vaurioituneet pesuhuoneen käyttövesien kosteudesta, joka on päässyt muovitapetin rakojen kautta seinärakenteeseen.

Periaatekuva lattiapinnan alapuolelta alkavista väliseinistä.
Periaatekuva lattiapinnan alapuolelta alkavista väliseinistä.
Rasiaporalla tehty rakenneavaus sekä kosteusmittaus väliseinässä.
Rasiaporalla tehty rakenneavaus sekä kosteusmittaus väliseinässä.
Mikrobikasvua kipsilevyn kartonkipinnalla.
Mikrobikasvua kipsilevyn kartonkipinnalla.

Remontoidun pesuhuoneen ongelmat löytyvät

En havainnut pesuhuoneessa rakenteiden pinnoilla kosteuteen tai vaurioihin viittaavia jälkiä tai kosteudentunnistimella kosteutta. Rakenteiden vedeneristyksistä ei voi tehdä havaintoja rakenteita rikkomatta, koska tilan lattia- ja seinäpinnat on laatoitettu. Sillä remontointien toteutustavasta ei ollut tietoja, irrotettiin ovien ja ikkunoiden ympäriltä listoja, jotta laatoituksen reunoilta mahdollisesti näkyviä vedeneristyksiä oli mahdollista tarkastella. Irrotettujen ovi- ja ikkunalistojen kohdilta ei ollut havaittavissa laatoituksen reunoilla vedeneristettä, joten ainakaan vedeneristystä ei ole tehty seinien kaikille osille sekä rakenteiden liittymiin.

Pesuhuoneen viereisen tilan puolelta irrotettiin listoituksia sekä peitelevyjä. Niiden taustalla oli havaittavissa tapetissa sekä kipsilevyssä kosteuteen viittaavia jälkiä, mutta kosteuden tunnistimella ei ollut havaittavissa kosteutta.

Avasin rasiaporalla väliseinärakennetta havaittujen jälkien kohdalta sekä kuivan tilan puolelta. Seinärakenteissa oli havaittavissa sekä lahovaurioita puurakenteissa että silmin näkyvää mikrobikasvustoa kipsilevyjen kartonkipinnoilla. Väliseinän eristetilassa tai puurakenteissa mitatut kosteudet olivat tavanomaisella tasolla tutkimukseni aikana. Väliseinän vaurioiden syyn selvittämiseksi tutkittiin vedenerityksien olemassaoloa pesuhuoneessa laatoituksia avaamalla. Laatoituksia avatessa on syytä huomioida, että tällöin mahdolliset vedeneristykset niiden taustalla usein rikkoutuvat ja tästä syystä laatoituksien avaamisessa tulee aina käyttää erityistä harkintaa. Tässä tapauksessa pesuhuoneen remontoiminen oli välttämätöntä väliseinässä havaittujen vaurioiden perusteella ja siksi laatoituksien avaaminen voitiin tehdä.

Avattujen laatoituksien kohdilta oli todettavissa, että lattialaatoituksen alla ei ole vedeneristystä ja seinälaatoituksen taustalle on asennettu vedeneristys. Koska tilan lattiassa ei ole vedeneristystä sekä seinien vedeneristyksienkin asennuksessa on puutteita, on käyttövesien mahdollista päästä rakenteisiin ja aiheuttaa niihin vaurioita, vaikka tarkastuksen aikana ei rakenteissa todettu poikkeavaa kosteutta. Rakenteissa todetut vauriot ovat todennäköisesti aiheutuneet ennen tilan pintojen laatoittamista tai mahdollisesti aikaisemmin tilan käytön määrän ollessa suurempi.

1990-luvulla remontoidun pesuhuoneen suihkunurkkaa.
1990-luvulla remontoidun pesuhuoneen suihkunurkkaa.
Laatoituksen reuna irrotetun listan kohdalla.
Laatoituksen reuna irrotetun listan kohdalla.
Kosteusjälkiä pesuhuoneen vastaisessa seinässä kuivassa tilassa.
Kosteusjälkiä pesuhuoneen vastaisessa seinässä kuivassa tilassa.
Väliseinärakenteen vaurioita avauksen kohdalla.
Väliseinärakenteen vaurioita avauksen kohdalla.

Rakenteiden korjaaminen ja tilojen remontointi

Paritalon molempien huoneistojen pesuhuoneiden väliseinärakenteissa havaittiin kosteus- ja mikrobivaurioita ja vaikka toisessa huoneistossa rakenteet olivat kuivuneet vaurioitumisen jälkeen, tulee molemmat pesuhuoneet remontoida kokonaisuudessaan nykymääräyksien mukaisesti.

Pesuhuoneiden vedeneristyksien sekä pinnoitteiden uusimisen lisäksi tiloissa tulee korjata väliseinien alaosissa todetut vauriot ja korjata väliseinien alaosien rakenne ”nostamalla” puu- ja levyrakenteet vähintään lattian betonilaatan yläpinnan tasolle huoneiden kaikilla osilla.

Remontoinnin yhteydessä, purkutöiden jälkeen, tulee tarkastaa jäävien mm. ulkoseinän alaosan rakenteiden kunto sekä kosteustilanne ennen remontoinnin jatkamista, jotta vaurioituneita rakenteita tai materiaaleja ei jää korjattujen pintojen taustalle.

1980-luvun rakennuksissa noin 50 % on ikääntyneitä märkätiloja

Raksystemsin viime vuosina tekemien 16 000 asuntokaupan kuntotarkastuksen perusteella, joista noin 2 500 tehtiin 1980-luvulla rakennettuun taloon, voidaan todeta, että näissä kohteista noin 50 %:ssa on ollut yksi tai useampia märkätiloja, joissa rakenteiden vedeneristykset tai kosteussulut ovat ikääntyneitä (ylittäneet teknisen käyttöikänsä).

Lisäksi tarkastetuissa 1980-luvun taloissa hieman yli 10 prosentissa on lattiapinnan alapuolelta alkavia väliseiniä ja näistä taloista noin 10 prosentissa on todettu korjaus- tai uusimistarve väliseinän alaosan rakenteissa sekä lisätutkimuksia on suositeltu hieman alle 40 prosentissa kyseisistä rakenteista.

Rakenteiden vaurioiden määrässä tulee huomioida, että kuntotarkastus suoritetaan pääosin rakenteita rikkomattomin menetelmin ja riskialttiita rakenteita avataan ainoastaan yksittäisiltä kohdilta.

Jaa tämä

Jaa tämä: Facebook Jaa tämä: LinkedIn Jaa tämä: Twitter Jaa tämä: WhatsApp