Mikä on merkkiainekoe?
Sisäilman mikrobiologista laatua selvittäessä, tehdään tutkimukset nykyaikana ensisijaisesti rakenteiden kosteus- ja mikrobivauriotutkimusten avulla. Asumisterveysasetuksen mukainen toimenpideraja ylittyy vasta, kun mikrobivaurio sijaitsee rakenneosassa, josta ilma pääsee kulkeutumaan sisätiloihin päin. Tätä ilman kulkutumista voidaan arvioida yksinkertaisimmillaan kädellä tai paperilla koettamalla, merkkisavulla ja sään salliessa myös lämpökameran avulla. Näiden lisäksi ilmavuotoja voidaan selvittää myös merkkiainekokeella.
Merkkiainekoe määrittää, onko mikrobivaurioituneesta rakenteesta sisäilmalle haittaa vai ei.
Nykyaikaiset rakennukset on suunniteltu hieman alipaineisiksi
Rakennuksen ilmanvaihto mitoitetaan tyypillisesti niin, että rakennuksen sisätilat ovat hieman alipaineiset ulkoilmaan nähden. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sisätiloista poistuu ilmaa enemmän, kuin sinne virtaa uutta. Tällä ratkaisulla pyritään välttämään sisätilojen kosteuden siirtyminen, ns. kosteuskonvektio, rakenteisiin päin. Se voi pitkässä juoksussa aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteisiin ja rakenteiden kosteus- ja mikrobivaurioitumista.
Mikrobivauriot ovat alipaineisen rakennuksen ongelma
Alipaineisuudessa on kuitenkin riskinsä. Jos rakennuksessa ei ole riittävästi ns. puhtaita korvausilmareittejä, esim. korvausilmaventtiilejä, voi paine-ero sisätilassa kasvaa suureksi. Mitä isommaksi paine-ero kasvaa, sen todennäköisempää on, että rakennukseen kulkeutuu ilmaa rakenteiden läpi. Jos rakenteissa on mikrobivaurioita, pääsee myös mikrobiepäpuhtaudet kulkeutumaan ilmavuotojen mukana sisätiloihin.
Paine-erojen selvittäminen ilmavuotojen arvioinnin yhteydessä on tärkeää. Merkkiainekokeen suorituksen aikaisen paine-eron selvittämisen lisäksi tulee huomioida mm. ilmanvaihdon eri toiminta-ajoista johtuvat paine-erovaihtelut. Kun rakennuksen painesuhteiden vaihtelu tiedetään, voidaan arvioida havaittujen ilmavuotojen merkitystä sisäilman laadulle.
Merkkiainekoe paljastaa pienimmätkin rakenteiden ilmavuodot
Merkkiainekokeella selvitetään, onko tarkastelun kohteena olevassa rakenteessa läpivientejä tai rakenneliitoksia, joiden kautta ilmavuotoja pääsee tapahtumaan. Merkkiainekokeen suorittamisessa voidaan käyttää erilaisia, ihmiselle vaarattomia kaasuseoksia. Yksi tyypillisimmistä käytettävistä kaasuista on typen ja vedyn seos (N2 95%, H2 5%), jossa vedyn määrä on 5 %. Tavanomaista ilmaa suurempi vetypitoisuus tunnistetaan tutkimuksessa anturin avulla.
Merkkiainekokeen tekemistä ohjaa RT-ohje Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastelu merkkiainekokein (RT 14-11197), jossa on annettu ohjeita merkkiainekokeen suorittamisesta mm. korjaustöiden laadunvarmistuksen ja kuntotutkimusten yhteydessä.
Merkkiainekoe aloitetaan tilan painesuhteiden tarkastamisella ja tarvittaessa tilan alipaineistamisella. Olosuhteiden tasaisuus on tärkeää koko merkkiainekokeen ajan. Merkkiainekaasu syötetään rakenteeseen sisä- tai ulkopuolelta ja kaasun määrä sekä syöttönopeus määritellään tapauskohtaisesti rakenteesta riippuen. Kaasun syöttämisen jälkeen havainnoitava alue kartoitetaan kaasutunnistimen avulla. Havaitut ilmavuodot merkitään rakenteisiin tai pohjakuviin ja vuotokohdat valokuvataan ja dokumentoidaan. Merkkiainekokeesta laaditaan raportti joko erikseen tai yhdessä muiden tutkimusten kanssa.
Merkkiainekaasukoe on monipuolinen tutkimusmenetelmä
Merkkiainekoetta voidaan käyttää monessa eri tarkoituksessa rakennusten kuntotutkimusten ja sisäilmatutkimusten yhteydessä. Esimerkiksi erilaisten hajuhaittojen, kuten tupakansavun, ruoanhajun tai pysäköintihallien pakokaasujen kulkeutumisen selvitykset voidaan tehdä merkkiainekokeen avulla. Myös viemäreiden ja iv-kanavistojen tiiveysmittauksia mm. tiivisteiden ja liitosten kunnon sekä hajujen kulkeutumisen arvioimiseksi tehdään merkkiainekokeen avulla.
Ilmavuotoselvityksiä tehdään myös mm. radontutkimusten yhteydessä radonarvojen ylittyessä tai radonin poistojärjestelmän toimintaa arvioitaessa. Myös savuhormien tiiveyden tutkiminen tai rakenteiden ilmarakojen ja tuuletusvälien toimivuuden selvittäminen onnistuu merkkiainekokeen avulla.
Tutkimustulokset vaikuttavat korjaustarpeeseen
Asumisterveysasetuksen mukaisen toimenpiderajan ylityttyä voidaan todeta, että mikrobivauriolla on vaikutusta sisäilmaan ja on aika aloittaa korjaustoimenpiteet. Useimmiten rakenneosan korjaamisen lisäksi tehdään myös rakenteen tiivistyksiä ja ilmavuotokohtien tukkimista. Tarvittavat toimenpiteet määritellään aina asiantuntijan toimesta, jotta saadaan tarvittavat korjaukset tehdyksi mutta vältytään turhalta korjaamiselta.
