Pölyntorjunnan velvoitteiden ja puhtaudenhallinnan liitto

Kiinteistöjen sisäympäristön potentiaaliset ongelmat on mahdollista välttää. Jo rakennusvaiheessa on panostettava pölyntorjuntaan, osana puhtaudenhallintaa. Terveellisessä ja turvallisella rakentamisella varmistetaan myös terveellinen ja turvallinen kiinteistö, laadukkaalla sisäilmalla. Mitä pölyntorjunnalla tarkoitetaan ja miten se voi näkyä rakennustyömaalla kiinteistön rakennusvaiheessa?

Pölyntorjunnan velvoitteet rakennustyön turvallisuudesta (VNa 205/2009) ja työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (VNa 1267/2019) tukevat Sisäilmastoluokituksen 2018 mukaisia puhtaan rakentamisen P1-laatutavoitteita, sillä puhtaudenhallinta nojaa pölyntorjunnan onnistumiseen työmaatoteutuksen aikana.

Toisaalta asetuksissa ja Sisäilmastoluokitus 2018 (RT 07–11299) -ohjekortin P1 rakennustyön puhtausluokituksessa lähtökohdat ovat erilaiset.

Asetusten tarkoituksena on suojella työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta yhteisellä työpaikalla, jolloin toimintaa ohjaa mahdolliset altistumishetket eli työmaa-aikainen toiminta kokonaisuudessaan. Sisäilmastoluokituksessa rakennustöiden puhtausluokituksen P1 toteutusohjeet keskittyvät pitkälti toimintakoe- ja luovutusvaiheisiin. P1 rakennustyön puhtausluokassa tavoitteena on saada terveellinen ja turvallinen tila käyttäjälle, jolloin luovutusvaiheen puhtaus on keskiössä.

Sisäilmastoluokituksessa pölynhallinnan merkitys puhtaudenhallinnan toteutumisessa on todettu vain hyvin ylimalkaisesti: ”Valitun sisäilmaston laatuluokan toteutumiseen vaikuttaa ratkaisevasti pölynhallinta rakennustyön aikana”.  Esimerkiksi rakennustarvikkeiden asennusvaatimuksista todetaan, että ilman tulee olla puhdasta ja ilmaa likaavia työvaiheita ei saa tehdä samanaikaisesti.

Miten sitten työmaatoteutuksessa päästään vaatimukseen ”ilma on puhdasta”? Puhtaan ilman perusteet ovat yksiselitteisesti viranomaissäädöksissä pölyntorjunnan työntekijöiden terveyttä suojelevina velvoitteina (VNa 1267/2019, VNa 205/2009).

Yksinkertaistettuna siis estetään, vähennetään ja rajataan terveydelle haitallisten epäpuhtauksien muodostumista ja leviämistä. Kun pölyntorjunta saadaan jalkautettua työmaille tehtäväkohtaisesti, myös puhtaudenhallinnalle on erinomaiset lähtökohdat.

Näin ollen pölyntorjunta ja puhtaudenhallinta on syytä nähdä liittona, joissa yhteisenä arvona on terveellinen rakentaminen. Hyvin toteutetussa rakennushankkeessa pölyntorjunta ja puhtaudenhallinta kulkevat käsi kädessä turvallisuuteen ja talouteen liittyvien riskien ennakoinnin ja torjunnan näkökulmasta.

Kvartsipölyn mahdolliset terveyshaitat

Pölyntorjunnan velvoitteiden mukainen rakentaminen ja edelleen puhtaudenhallinnan toteutuminen lähtee tilaajan osaamistasosta asettaa vaatimukset ja mitoittaa niiden edellyttämät resurssit oikein. Urakoitsijoiden on puolestaan aktiivisesti toteutettava, seurattava ja parannettava työmaan etenemisen mukaista pölyntorjuntaa osana työturvallisuusvastuitaan.

Vuoden 2020 alusta voimaan astunut Valtioneuvoston asetus syöpävaaran torjunnasta (1267/2019) velvoittaa, että rakennustyömaalla tulee olla mahdollisimman vähäinen kvartsipölypitoisuus ilmassa.

Käytännössä aina kun työmaan ilmassa on näkyvää pölyä kivimateriaaleja työstettäessä, kvartsipölyä on hengitysterveyden kannalta liikaa. Samalla on tiedostettava, että hyvin hienojakoinen pöly voi päästä helposti leviämään ilmavirtausten mukana työmaan sisällä, mikä on sekä terveydellinen riski että puhtaudenhallintaa kuormittava tekijä.

Valtioneuvoston asetuksessa 1267/2019 on myös annettu sitovat raja-arvot lukuisille syöpävaarallisille yhdisteille, kvartsipölyn ohella muun muassa myös kovapuupölylle ja dieselpakokaasuille.

Kaikkien rakennushankkeen osapuolien tulee kuitenkin sisäistää, että syöpävaarallisille altisteille ei ole olemassa täysin turvallista pitoisuusrajaa.  Asetuksessa korostuukin pölyntorjunnan keskeinen työterveyttä tukeva velvoite: Vaikka sitovien raja-arvojen alle päästäisiinkin, on työnantajan jatkuvasti käytettävä parhaita käytössä olevia ratkaisuja ja tehtävä sellaisia toimenpiteitä, joilla estetään haitallinen altistuminen ja pölyn leviäminen. Tällöin otetaan myös etumatkaa puhtaudenhallinnan onnistumiseen.

Kvartsipölyn taloudelliset riskit

Mitä myöhemmässä vaiheessa hienojakoista pölyä pääsee leviämään, sitä enemmän haasteita se tuottaa toimintakoe- ja luovutusvaiheen puhdistuksille. Hienojakoinen pöly laskeutuu hitaasti, jopa useita viikkoja. Käytännössä näemme tämän vuoksi työmailla useita toimintakoe- ja luovutusvaiheen siivouskierroksia.

Urakoitsija haluaa pitää siivouskustannukset kohtuullisena, mutta jatkuva pölyn laskeutuminen lisää näitä kustannuksia. Pahimmassa tapauksessa, kun siivous on tehty, on pölyä laskeutunut seuraavana päivänä tarkastettaessa jo niin paljon, että se ei täytä P1-vaatimuksia.

Puhtaalta näyttävä ilma ei paljasta sitä, onko työskentelyilma todellisuudessa turvallista hengittää.

Tämä on ketjureaktio, joka lisää siivouskustannuksia urakoitsijalle, mutta myös puhtaudentarkastuskustannuksia rakennuttajalle. Urakoitsijalla on lisäksi myös yleensä sakollinen luovutusaikataulu. Jatkuvalla siivouksen uusinnalla rakennuksen luovutus voi myöhästyä ja aiheuttaa lisäkustannuksia urakoitsijalle.

Eikä siinä vielä kaikki, kuten mainospuheissa esitetään. Urakoitsijalla on miljoona muutakin asiaa hoidettavana luovutusvaiheen lähestyessä kuten muun muassa virhe- ja puutelistojen asioiden korjaaminen. Rakennuttajallakin voi olla taloudellista riskiä aikataulussa pysymisessä.

Käyttäjät voivat olla väistötiloissa, joista vuokra juoksee ja työmaan myöhästyminen ei ole vaihtoehto. Jos siis aloittaisimme pölyntorjunnan toimet työmaalla heti alkuvaiheesta alkaen, voimme vähentää kuormitusta urakoitsijalle luovutusvaiheessa sekä ennen kaikkea vähentää urakoitsijan ja rakennuttajan taloudellista riskiä.

Pölymittaukset työmailla – mitä, miten, miksi?

Työnantajan on työturvallisuusvastuidensa mukaisesti tiedettävä mille epäpuhtauksille ja missä määrin työntekijät voivat työssään altistua. Työhygieenisten mittausten avulla selvitetään työntekijöiden altistumista työn epäpuhtauksille.

Esimerkiksi hengitysterveydelle vaarallisten pölyjen tapauksessa työntekijän hengitysilmasta mitataan, kuinka paljon ilmassa on haitallista pölyä. Terveysriskien arvioimiseksi tulosta verrataan työhygieenisiin vertailuarvoihin (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus haitalliseksi tunnetuista pitoisuuksista 538/2018).

Asetus syöpävaaran torjunnasta (VNa 1267/2019) edellyttää, että rakennushankkeessa tilaajan on määritettävä urakka- ja turvallisuusasiakirjoissa pölyn- ja puhtaudenhallinnan vaatimusten ohella myös työhygieenisten mittausten tarpeellisuus, muun muassa kvartsipölyaltistumisen osalta.

Mikäli kohteessa ei ole tarvetta tehdä työhygieenisiä mittauksia, on rakennuttajan osattava esittää sillekin perusteet. Mahdollisia perusteluita voivat olla aiemman tutkimustiedon hyödyntäminen (kuten PUTUSA-hanke) tai aiemmat referenssimittaukset.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että piikkauksissa, timanttisahauksissa ja hionnoissa muodostuvat kvartsipölypitoisuudet ylittävät asetusten (STMa 538/2018, VNa 1267/2019) työhygieeniset vertailuarvot, mikäli työssä ei käytetä työkoneisiin liitettyjä kohdepoistoja.

Kvartsipölypitoisuudet ovat usein haitallisen korkeita myös silloin, kun käytetään epäkunnossa olevia kohdepoistolaitteita tai kvartsipölynpoistoon soveltumattomia laitteita.  Puhtaalta näyttävä ilma ei paljasta sitä, onko työskentelyilma todellisuudessa turvallista hengittää.

Rakennusalalle on tällä hetkellä huutava tarve saada luotettavat referenssimittaukset nykyaikaisilla pölyntorjunnan ratkaisuilla, jotta alaa saadaan kehitettyä entistä turvallisempaan ja terveellisempään suuntaan. Tutkimustietoa on saatava yhtä lailla sekä rakennuttajien että urakoitsijoiden tarpeisiin.

Työhygieenisten mittausten lisäksi pölyntorjunnan onnistumista voidaan arvioida hienopölyn mittaamiseen soveltuvilla reaaliaikaisilla hiukkasmittareilla. Suoraan osoittavia mittalaitteita voidaan hyödyntää suuntaa antavasti, esimerkiksi työmaan omavalvonnassa tarkastelemalla hiukkaspitoisuuksien ajallista vaihtelua eri työvaiheissa tai eri tilojen välillä.

Suoraan osoittavat mittarit ovat oiva apu myös laadunvarmennukseen, esimerkiksi suojaseinien pölytiiveyden säännöllisiin tarkastuksiin.

Reaaliaikaisten mittalaitteiden käytössä on kuitenkin muistettava niiden mittausepävarmuus tarkkoja pitoisuusarvoja tulkittaessa, sillä pitoisuusvaste riippuu muun muassa hiukkasten koosta ja muodosta. Tarkemmat tulokset saadaan aina punnitusperusteisilla menetelmillä. Silti reaaliaikaiset pölyseurannat antavat arvokasta tietoa pölynhallinnan toimivuudesta ja mahdollisuuden nopeaan reagointiin pölyntorjuntatoimien parantamisessa.

Terveellisen rakentamisen edistämisessä kohtaavat käytännön työ ja tutkimusmaailma. Autamme rakennuttajia ja urakoitsijoita käytännönläheisellä otteella yhdistämään tutkimusmaailman osaksi terveen rakentamisen suunnittelua ja toteutusta. Ratkomme pölyntorjunnan, puhtaudenhallinnan ja työhygienian käytännön haasteet.

Mietitpä sitten pölyn mittaamiseen liittyviä asioita tai tarvitset tukea asiakirjojen vaatimusten täyttämisestä käytännössä, me autamme!