Yhteistyö on ylivoimaa terveen rakentamisen edistämisessä

Puhtaudenhallinta ja pölyntorjunta on liitto, kuten aikaisemmassa kirjoituksessamme pohdiskelimme. Pölyntorjunnalla suojellaan työntekijöiden terveyttä ja puhtaudenhallinnalla taataan puhdas ja terveellinen lopputulos rakennuksen käyttäjille. Kellään työnantajalla ei ole varaa vaarantaa työntekijöidensä terveyttä laiminlyömällä pölyntorjunnan velvollisuuksia.

Pölyntorjuntaan ja -hallintaan panostamalla työnantaja välttää rakennuspölyjen hengitysterveyshaitoista aiheutuvat sairauspoissaolokustannukset ja työntekijän työkyvyn menetykseen liittyvät kustannukset. Samalla pölyntorjunnasta ja puhtaudesta huolehtimalla työt saadaan etenemään aikataulussa ja vältytään esimerkiksi toimintakokeiden viivästyksien aiheuttamilta aikasakoilta. Itse asiassa pölyntorjunta ja puhtaudenhallinta edistävät kokonaisuudessaan työmaan olosuhteiden hallintaa. 

Puhtaudenhallinta ja sen hyödyt

Mitkä ovat huonosti hoidetun puhtaudenhallinnan haitat? Kun lasketaan pelkästään urakoitsijalle kasaantuvia kustannuksia ylimääräisistä siivouslaskuista ja aikatauluviivästyksistä, kun kohde on jouduttu siivoamaan 2–4 kertaa luovutuspuhtautta varten, on se kaukana kustannustehokkuudesta. Tai piiloon jäävissä rakenteissa onkin sentin kerrokset rakennuspölyä ja tilanne paljastuu myöhemmin epäilynä sisäilmahaittana tilojen käyttäjille. Laadukkaan ja terveellisen rakentamisen kuva heikkenee äkisti.

Mitkä olisivat hyvin toteutetun puhtaudenhallinnan hyötyjä? Mm. siivouskustannukset laskisivat, työmaan aikataulupaine kevenisi luovutusta kohti suunnitelmallisesti toteutetulla pölynhallinnalla koko sisävaiheen läpi ja työnjohdolla vapautuisi aikaa keskittyä muihinkin tehtäviin pölyntorjunnan ja puhtaudenhallinnan osaavan henkilöstön turvin. Lisäksi urakoitsijan näkyvyys ja imago paranisi, kun urakoitsija tunnettaisiin laadukkaasta ja terveellisestä rakentamisesta.

Yhteistyö luo onnistumista

Puhtaudenhallintaan liittyy rakennustyön eri osapuolien asetuksista määräytyviä pölyntorjunnan velvoitteita ja työturvallisuusvastuita sekä pitkä liuta hyvää rakentamistapaa edistäviä ohjeistuksia ja toimintatapoja.  Hyvää puhtaudenhallintaa ei kuitenkaan voida toteuttaa yksin kirjallisilla säännöillä. Mikä sitten on hyvän puhtaudenhallinnan perimmäinen salaisuus? Olemme toimineet useissa kohteissa puhtaudenhallintakoordinaattoreina ja yksi keskeisimmäksi elementiksi puhtaudenhallinnan onnistumisessa on noussut yhteistyö. 

Jos tilaajat, urakoitsijat työnjohtajineen, rakennus- ja asennustyöntekijät, valvojat, siivoushenkilöstö ja muut rakennustyössä mukana olevat tekevät yhteistyötä puhtaan lopputuloksen saamiseksi, on onnistuminen hyvän puhtaudenhallinnan toteuttamiseksi jo hyvin lähellä. Asetukset ja ohjeistukset ovat raameja, joiden sisällä pitäisi toimia. Voimme kuitenkin luoda raamien sisällä yhteistyössä erilaisia toimintatapoja, joilla yhteiseen tavoitteeseen, terveen rakentamisen edistämiseen, päästään. 

Työntekijöiden osallistaminen pölyntorjunnan ja puhtaudenhallinnan kehittämisessä 

Yhteistyön nojalla, meidän ei pidä unohtaa puhtaudenhallinnan näkökulmasta yhtä tärkeimmistä tahoista tavoitteisiin pääsemiseksi: työntekijät. Puhtaudenhallinta ja sen toteuttaminen ovat pääosin työmaan pääurakoitsijan ja muiden urakoitsijoiden työntekijöiden vastuulla. He tekevät suojaustoimenpiteitä, piikkaavat, hiovat, pitävät oman mestansa järjestyksessä. Työnjohtaja antaa heille välineet, joilla toimia turvallisesti.

Työnjohtajalla on kuitenkin mahdottoman iso lista asioita tehtävänä työmaallaan. Ehtiikö hän oikea-aikaisesti keskittymään esimerkiksi työntekijän tarpeisiin alipaineistajista ja imurikalustosta sekä tarkistamaan, että työntekijät varmasti käyttävät niitä tarkoituksenmukaisesti? Ei aina, vaikka tehtäväkohtainen työn turvallisuussuunnittelu sitä edellyttäisikin, myös pölyntorjunnan ja puhtaudenhallinnan osalta.  Mitä jos myös työntekijät olisivat paremmin koulutettuja ja tietoisia pölyntorjunnasta ja puhtaudenhallinnasta? Itse asiassa monet työntekijät ovat jo rautaisia käytännön osaajia pölyn- ja puhtaudenhallinnassa, mutta hyödynnämmekö heidän osaamistaan riittävästi yhteisen työmaan edun nimissä? Voisiko työntekijöiden itseohjautuvuutta ja osaamista hyödyntää paremmin pölyntorjunnassa ja puhtaudenhallinnassa? Tietenkään ei ole tarkoituksenmukaista vähentää työnjohdon vastuita, mutta ei myöskään ole tarkoituksenmukaista jättää käyttämättä työntekijöillä piilossa olevaa potentiaalia työn turvallisuuden, tehokkuuden, laadun ja taloudellisuuden kehittämisessä.    

Työturvallisuuskulttuurin kehittäminen, ottaen huomioon myös pölyntorjunta ja puhtaudenhallinta, tapahtuu yhteistyössä. Koulutus antaa tilaa muutokselle paremmasta työturvallisuuskulttuurista ja -teoista. Tehdään yhdessä työtä sekä työntekijöiden että työnjohdon ammattitaidon kehittämiseksi nykyrakentamisen vaatimusten mukaiseksi. Jotta työturvallisuuskulttuuri pääsee aidosti kehittymään työmailla, tarvitsemme vuorovaikutuksellisuutta työmaalla toimivien henkilöiden välillä. Jokaisella meistä on psykologinen tarve tulla kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi.    

Haastetaan toinen toisiamme! 

Rakennuttajan asettamien rakennustöiden P1-puhtausvaatimusten mukaisissa kohteissa puhtaudenhallintakoordinaattorin yhtenä keskeisenä tehtävänä on pitää työmaalla aloitusvaiheessa koulutus pölyn- ja puhtaudenhallinnasta. Toinen koulutus pidetään tyypillisesti ennen sisätyövaiheen alkamista muistin virkistämiseksi. Koulutuksissa käydäänkin usein lainsäädäntöä ja ohjeistusta paljon, joskus jopa liikaakin.

Olemme huomanneet, että pienemmällä lainsäädäntö- ja ohjeistusosuudella ja suuremmalla käytännön esimerkkien ja työntekijöiden omien kokemusten haastamisella hyvistä toimintatavoista ohjataan asennemuutosta ja toteutusta paremmin. Annetaan heille riittävästi pohjatietoa, että ymmärretään pölyntorjunnan ja puhtaudenhallinnan olevan heidän oman ja työkaverin terveyden vuoksi tehtävää työtä ja samalla osa laadukkaampaa lopputulosta. Työntekijöitä esimerkiksi pyydetään kommentoimaan esimerkkikuvien avulla, miten he tekisivät tehtävän, jotta se olisi paremmin tehty, niin terveyden kuin työn sujuvuudenkin näkökulmasta. Eli rakennetaan skenaarioita. Kokemuksemme mukaan näin saadaan työntekijätasolle toimintatapoihin muutosta ja parhaimmassa tapauksessa tämä helpottaa myös työnjohtajan asemaa.  

Työn mielekkyyteen ja tekemisen meininkiin vaikuttaa merkittävästi työympäristön viihtyisyys, myös rakentamisessa 

Mitä jos työnnetään hetkeksi sivuun kaikki lait, ohjeistukset ja vaatimukset, mitä luulette työntekijöiden haluavan työmaan, työpisteen tai työssäolon olevan ja tuntuvan? Kuunneltaisiin työntekijöitä, milloin he olisivat tyytyväisiä työskentelyolosuhteisiin. Voisimme veikata heidän haluavan siistiä työympäristöä, jossa tarvikkeet olisivat siististi järjestyksessä kuormalavoilla ja työkalut lähellä. Uskomme myös heidän haluavan työpisteensä pölyn määrän ilmassa mahdollisimman pieneksi, jotta työtä ei tarvitsisi keskeyttää, kun tilassa ei pahimmillaan näe pölyn takia, saatikka hampaissa narskuisi kiviaines lounasta syödessä.

Korjatkaa ihmeessä, jos olemme väärässä! Näiden näkökulmien toteutuessa olemme varmasti toteuttaneet pölyntorjuntaa ja puhtaudenhallintaa lait, ohjeet ja muut vaatimukset huomioiden. Siispä, pölyntorjunnan lait ja puhtaudenhallinnan ohjeet on tehty jokaista työmaalla olevaa varten, jotta pääsisimme mahdollisimman terveinä töistä kotiin ilman pärskeitä ja pysyviä hengitysterveyden haittoja. Samalla työn tekeminen olisi olosuhteiltaan mielekästä ja työtehokin nousee puhtaammassa ja siistimmässä työmaaympäristössä.  

Turvallisemmat ja puhtaammat toimintatavat koulutuksella käytäntöön

Mikäli työmaanne haluaa koulutusta puhtaudenhallinnasta ja sen käytännön toteuttamisesta, me autamme. Pidämme koulutuksia työmaahenkilöstölle ja muokkaamme koulutuksen sisältöä juuri teille sopivaksi. Voimme esimerkiksi pitää erilliset koulutukset työmaajohdolle ja työntekijöille, joissa painopisteet ovat erilaisia. Tämä luo myös mahdollisuuden pitää keskustelua ensin työmaan johtonne kanssa mahdollisista toimista, mitä te toivotte korostavan työntekijöille pidettävässä koulutuksessa. Näin voimme sisältää koulutukseen toimintatapoja, joita johto haluaa ottaa käyttöön saman tien ja kouluttaa ne työntekijöille.

Kirjoittajat

Anna Kokkonen

Anna Kokkonen, Raksystems

Anna Kokkonen, asiantuntija
p. 030 670 5442, anna.kokkonen@raksystems.fi

Miikka Kronqvist

Mikka Kronqvist, Kuopion aluepäällikkö
p. 030 670 5413, miikka.kronqvist@raksystems.fi

Jaa tämä

Jaa tämä: Facebook Jaa tämä: LinkedIn Jaa tämä: Twitter Jaa tämä: WhatsApp