Asiantuntijan matkassa: 1980-luvun rivitalokodin poikkeavan hajun tutkimukset

Tervetuloa mukaan rakennusteknisen asiantuntijan Hannan työpäivään, jossa hän tutkii mielenkiintoisen rivitalokodin hajuhaitan!

Työssäni Raksystemsillä ihan parasta on sen monipuolisuus, sillä välillä olen asiakkaiden luona kohteessa ja välillä taas teen töitä toimistolta käsin. Eivätkä ne kenttäpäivätkään ole koskaan samanlaisia, sillä asiakkaat ja kohteet vaihtelevat. Välillä tehdään kentällä tutkimuksia ja toisina päivinä asiantuntijatehtäviä, kuten esimerkiksi työskennellessäni sisäilmatyöryhmissä. Vaikka työni on osittain tiimityötä, niin silti työajastani iso osa on itse hallittavissa eli voin suunnitella työpäiväni melko vapaasti. Isossa asiantuntijaorganisaatiossa on myös se hyvä puoli, että talo on täynnä ammattilaisia joka lähtöön. Aina on varmasti joku, joka osaa auttaa ja kenelle voi soittaa.

Kenttäkäyntiin valmistautuminen aloitetaan toimistolta

Sain toimeksiannoksi lähteä tutkimaan 1980-luvulla rakennetun yksikerroksisen tiiliverhoillun rivitaloyhtiön ja siinä sijaitsevan asunnon hajuhaittaa. Tällä kertaa yhteydenotto tuli taloyhtiön isännöitsijän kautta, mutta yhtä lailla kuluttajatkin ovat usein minulla suoraan tilaajina. Asukkaat olivat havainneet kotonaan poikkeavaa hajua ja kutsuneet paikanpäälle ensimmäiseksi terveystarkastajan. Myös terveystarkastaja oli havainnut omalla vierailullaan asunnossa hajua ja suositellut kotiin lisätutkimuksia.

Aloitin kohteen tutkimisen sillä, että pyysin tilaajalta lähtöaineiston, joka tässä tapauksessa käsitti terveystarkastajan tarkastuskertomuksen, rakennuksen pohjakuvat sekä rakennekuvat ja tutustuin niihin tarkasti toimistolla ollessani. Tämän jälkeen soitin asukkaalle ja sovin hänen kanssaan kohteen tutkimuspäivän. Ohjeistin häntä, ettei asuntoa saa tuulettaa tai pesutiloja käyttää ennen tutkimuksia mutta muuten asunnossa voi asua aivan normaaliin tapaan ja esimerkiksi ilmanvaihdon saa pitää normaaliteholla.

Asukkaan ei ollut mahdollista olla sovittuna kenttäpäivänä kotona, sain taloyhtiön puheenjohtajan avaamaan minulle oven. Onneksi usein on kuitenkin niin, että asukas on mukana tutkimuksissa ja voin samalla kysellä vielä kasvotusten hänen näkemystään ongelmasta sekä kokemuksia ja havaintoja, mutta tällä kertaa se ei ollut mahdollista.

Aloitan kohdekäynnin aina kiertämällä ensimmäisenä asunnon läpi. Teen samalla aistinvaraisia havaintoja muun muassa hajuista, kosteus- ja vauriojäljistä sekä muusta normaalista poikkeavasta.

Usein jo kohteeseen sisälle astuttaessa on havaittavissa poikkeavaa hajua, mutta tällä kertaa havaitsin mikrobeihin viittaavaa hajua vasta keittiössä. Pystyin paikallistamaan hajun hellan läheisyyteen ja kirjasin havaintoni muistiinpanoihin.

Rakenteiden epätiiveyskohdat ovat epäterveellisiä

Seuraavaksi tarkastin ilmanvaihdon toimintaedellytykset:

• missä tiloissa poistoilmaventtiilit sijaitsevat,
• onko poistoilmaventtiileillä varustettuihin tiloihin olemassa siirtoilmareitit eli esimerkiksi rako oven alapuolella, mistä ilma pääsee kulkemaan ja
• missä kohteen korvausilmaventtiilit sijaitsevat.

Tämän jälkeen mittasin hetkellisen paine-eron sisä- ja ulkoilman välillä ilmanvaihdon eri tehoilla. Paine-ero kasvoi useita Pascaleita ilmanvaihtoa tehostettaessa eli vaikutti siltä, ettei korvausilmanmäärä ole tällöin riittävää. Voin mittauksen perusteella olettaa, että rakenteiden epätiiviyskohtien kautta tulee sisäilmaan ilmavuotoja ainakin ilmanvaihdon ollessa täydellä teholla. Ilmavuodot voi heikentää sisäilman laatua ja aiheuttaa tilan käyttäjille oireilua, joten ne tulee ottaa vakavasti. Ilmavuodot voivat heikentää sisäilman laatua ja aiheuttaa tilan käyttäjille oireilua, joten ne tulee ottaa vakavasti.

Tarkastin myös pintakosteudenilmaisimella rakenteesta mahdollisesti havaittavia viitteitä kosteudesta. Tarkastelussa oli erityisesti pesutilat ja keittiön hellan viereinen alue mutta en havainnut kohonneita lukemia.

Keittiön poikkeava haju tarkempaan syyniin

Koska keittiössä oli havaittavissa selkeästi hajua, otin sen vielä lähempään tarkasteluun. Hellaa siirrettiin ja yksi keittiökaapeista irrotettiin hajun lähteen selvittämiseksi. Aistinvaraisesti ei ollut havaittavissa jälkiä kosteudesta tai vaurioista ja pinnat olivat siistit. Kaapiston alla lattiapinta oli betonilla eikä betonissakaan löydetty viitettä poikkeavasta kosteudesta pintakosteudenilmaisimella koestettaessa.

Tämän jälkeen tarkastin seinärakenteen kunnon rakenneavauksella. Rakenneavauksessa ei ollut havaittavissa poikkeavaa eikä kosteusjälkiä. Rakenteen sisältä ottamassani mineraalivillassa oli jonkun verran tummumaa, mikä viittaa rakenteen kautta tuleviin ilmavuotoihin. Alaohjauspuu oli kirkas ja sen alapuolella oli käytetty kosteuskatkona bitumikermikaistaa. Sokkelin ja alapohjan betonilaatan liittymä vaikutti aistinvaraisesti arvioiden epätiiviiltä. Otin mineraalivillasta materiaalinäytteen mikrobianalyysiin, sillä mineraalivillan mikrobikasvua ei yleensä voi havaita aistinvaraisesti. Olettamukseni oli kuitenkin jo tässä vaiheessa, ettei kasvua ole, koska kyseessä ei ollut riskirakenne eikä kosteusjälkiä ollut havaittavissa mutta näytteellä asia selviää luotettavasti. Tarkastin seinärakenteen vielä toisesta kohdasta vertailun vuoksi, eikä havaintoja vaurioista tai riskeistä voitu tehdä siitäkään avauskohdasta.

Seinärakenteen avauksen jälkeen tarkastin vielä alapohjan rakenteen poraamalla läpi betonilaatasta. Löysin betonilaatan alapuolelta asianmukaisen styrox-eristeen, mutta täyttömaana oli käytetty hienojakoista hiekkaa. Havaitsin alapohjan läpireiän kautta selvän maaperän mikrobiperäisen hajun ja päätin, että oli aika tarkastella rakenteen tiiviyttä merkkikaasukokeen avulla. Merkkikaasukokeessa annostellaan merkkikaasua tehdyn reiän kautta täyttömaahan ja havaitsin, että kaasua kulkeutui seinän ja lattian liitoskohdasta sisälle.

Materiaalinäytteet toimitetaan tutkittavaksi laboratorioon

Voitiin siis todeta, että hajun syy on oletettavasti maaperästä tulevissa ilmavuodoissa ja niiden mukana tulevassa hajussa. Keskustelin vielä tutkimuspäivän päätteeksi alustavasti havainnoistani ja tutkimusten tuloksista isännöitsijän kanssa. Päätettiin vielä tehdä kohteeseen ulkoseinän eristemateriaalin mikrobianalyysit, jotta voimme olla varmoja, ettei seinärakenteessa ole ongelmaa. Lähetin materiaalinäytteet viljeltäväksi laboratorioon mistä keskimäärin saamme tulokset noin kahden viikon kuluessa. Viljelyllä saadaan selville elinkykyiset itiöt, niiden määrä ja lajisto. Tämän kohteen materiaalinäytteissä ei ollut kosteusvaurioon viittaavaa mikrobikasvua.

Lopputulos

• Tutkimusten perusteella todettiin huoneistossa havaitun hajun aiheuttajaksi maaperästä tulevat ilmavuodot.
• Tulosten perusteella suosittelin kohteeseen rakenteiden tiivistämistä sekä korvausilman saannin lisäämistä.
• Suosittelin myös maaperän kosteuskuorman hillitsemistä salaojien ja sokkelin kosteuseristyksen lisäämisen avulla. Jos maaperä on kovin kosteaa myös hajua (mikrobitoimintaa) on yleensä runsaammin.

Kirjoittaja: Hanna Koliseva

Hanna on rakennusinsinööri, jolta löytyy myös rakennusterveysasiantuntijan RTA ja ympäristöinsinöörin paperit. Urallaan hän on tehnyt sisäilmamittauksia, radontutkimuksia sekä sisäilma- ja rakennetutkimuksia.