030 670 5500

Valtakunnallinen asiakaspalvelu*

Asunnon ostajan epätietoisuus on yleistä

17.02.2015

Nykypäivän kerrostaloasunnon ostajien keskuudessa kestoaiheena tuntuu olevan huoli taloyhtiön putkiremonttitilanteesta. Jos remontti on vielä edessäpäin, askarruttaa ostajaa remontin suunniteltu ajankohta sekä kustannukset. Ostaja on saattanut lukea lehdistä ja internetin keskustelupalstoilta sekä kuulla läheisiltään, että linjasaneerauksen kustannukset nousevat usein korkealle ja haittaavat asunnossa asumista. Jos taloyhtiön ikä ja putkien kunto ovat vielä suotuisat tai hallitus ei ole asiaa vielä ottanut hoitaakseen, tulee asunnosta helpommin kaupat. Valitettavasti tämä näkyy monesti myös asuntojen hinnoissa. Kuntoarvion teettäneet taloyhtiön osakkaat joutuvat usein laskemaan asuntojensa hintoja, sillä tulevat remontit tekevät asunnosta vähemmän houkuttelevan verrattuna siihen tilanteeseen, että ostaja ostaisi vastaavanlaisen asunnon, jossa kuntoa ei olisi tutkittu ja näin ollen tulevia remontteja ei olisi kirjattu isännöitsijäntodistukseen. Tuloksena tästä, ostaja ostaa todennäköisesti kalliimmalla huonompikuntoisesta ja huonommin hoidetusta taloyhtiöstä asunnon kuin se asukas, joka päättää lähteä taloyhtiöön, jossa huolehditaan taloyhtiön omaisuudesta.

Valitettavasti ostaja ei useinkaan ole tietoinen siitä, että taloyhtiöön tarvitaan monia muitakin remontteja, jotka saattavat olla yhtä kalliita kuin linjasaneeraus. Tällöin uusi taloyhtiön asukas ei ole varautunut rahallisesti tuleviin remontteihin ja kohtaa suurella todennäköisyydellä taloudellisia ongelmia tulevina vuosina. Kerrostaloasunnon ostajan tulisi muistaa kysyä asuntonäytöllä, että onko taloyhtiöön teetetty kuntoarvio ja tämän jälkeen pyytää nähtäväkseen taloyhtiöön tehdyn kuntoarvion raportti sekä PTS eli Pitkän Tähtäimen Suunnitelma unohtamatta tutustua papereihin huolellisesti! Näissä dokumenteissa on kirjattuna asiantuntijan sanoin taloyhtiön kunto, järkevät ja taloudelliset suunnitelmat tulevista remonteista, niiden aikataulusta sekä kustannusarvioista. Pitkän Tähtäimen Suunnitelma ulottuu 10 vuotta eteenpäin ja antaa näin kattavan kuvan tulevien vuosien tarpeista. Ostajan tulisi tutustua huolella isännöitsijäntodistuksen liitteenä olevaan kunnossapitotarvesuunnitelmaan, joka on hallituksen laatima esitys tulevista remonttitarpeista. Kannattaa myös kyseenalaistaa se, mihin hallituksen esitys perustuu, etenkin jos kuntoarviota ei ole laadittu. Vaikka remontteja olisikin tulossa, ei se tarkoita, ettei asuntoa voisi ostaa omaksi kodikseen. Enemmän kannattaisi olla huolissaan taloyhtiön kunnosta, jos mitään remontteja ei ole tehty eikä suunnitteillakaan ole. Huolehditaanko silloin omaisuudesta tarpeeksi hyvin?

Kuntoarvioraportista tukea lainaneuvotteluihin

Kuntoarvion laatiminen ei siis pelkästään ole taloyhtiön hallituksen työkalu ja ohjenuora heille siitä, kuinka rakennusta tulee remontoida, vaan myös kiinteistönvälittäjän työväline sekä dokumentti ostajille taloyhtiön kunnosta. Pitkän Tähtäimen Suunnitelma auttaa ostajaa myös hahmottamaan mahdollisten taloudellisten satsausten ajankohdat sekä pankkivirkailijaa ja lainan ottajaa lainaneuvotteluissa kun tulevat kustannukset voidaan jo suunnitella hyvissä ajoin ja ottaa huomioon lainan määrässä sekä kuukausimaksujen suuruudessa. Kuntoarvioraportista ja PTS-dokumentista on siis moneksi.

 

 

Muista, että muiden kuin putkiremonttien tarve ei näy pyyntihinnoissa!

Ostajan tulisi osata tiedustella asuntoon tutustuessaan mm. taloyhtiön vesikaton kuntoa sekä siihen mahdollisesti tulevia remontteja. Myös salaojien kunto ja niiden toimivuus on hyvä tiedustella. Onkohan niitä edes koskaan tarkastettu saati kuvattu? Parveke- sekä julkisivuremontit kannattaa useimmiten toteuttaa käsi kädessä ja nämä rasittavat osakasta useampien tuhansien verran. Samaan aikaan uusitaan monesti myös ikkunat, jotka lisäävät kustannuksia vielä entisestään. Jo pelkän parvekeremontin hinnaksi saattaa tulla 15 000 € yhtä asuntoa kohden. Huolestuttavaa on monesti myös märkätilojen kunnon pinnallinen tarkastaminen ja kaakeleiden väristä huolehtiminen, kun oikeasti pitäisi olla huolissaan myös naapurin kylpyhuoneen kunnosta. Jos viereisen asunnon kylpyhuoneeseen tuleekin vesivahinko ja se vaatii korjausta, tarkoittaa se myös kustannuksia toiselle osakkaalle. Jos yhdessä asunnossa oli vesivahinko, niin kysymys kuuluu, että missä kunnossa muut taloyhtiön kylpyhuoneet ovat?

Jaa