030 670 5500

Valtakunnallinen asiakaspalvelu*

Betoni kestää melkein mitä vain - vai kestääkö kuitenkaan?

09.05.2019

Suuri osa Suomen kerrostalokannan julkisivuista ja parvekkeista on betonirakenteisia. Tämä ei ole ihme, sillä rakenne kestää hyvin Suomen vaihtuvia ja välillä rankkojakin sääolosuhteita. Vaikka betoni on kestävä rakennusmateriaali, ei ole aivan sama, miten sitä kohtelemme.

 

Ajoita betonirakenteiden kuntotutkimukset oikein

Betonirakenteiden kuntotutkimuksen avulla selvitetään kiinteistön julkisivujen ja parvekkeiden kunto, vaurioiden laajuus sekä korjaustarve. Tutkimusraportti antaa eväät taloyhtiön päätöksentekoon ja toimii korjaussuunnittelun lähtökohtana antaen vaihtoehtoja korjaustavoista ja korjaussuosituksia kustannusarvioineen.

Olen kymmenen vuoden kuntotutkimusurani aikana tehnyt satoja kuntotutkimuksia erilaisiin kiinteistöihin ja suurimman osan niistä betonirakenteille. Betonirakenteisien julkisivujen ja parvekkeiden kestävyydessä on huomattavaa vaihtelua riippuen mm. rakenneratkaisuista, betonin laadusta ja raudoituksesta.

Hyvä ohjenuora on, että betonirakenteiset julkisivut ja parvekkeet tulisi tutkia ensimmäisen kerran, kun kiinteistölle on kertynyt ikää 25-30 vuotta. Joissakin tapauksissa tutkimuksiin ryhtymistä kannattaa harkita kuitenkin jo aikaisemmin.

Aina kun rakennuksen ulkovaippaan tehdään muihinkin rakenteisiin liittyviä korjauksia, kannattaa harkita betonirakenteiden kuntotutkimuksen teettämistä. Aika-ajoin tulee vastaan kohteita, joissa ikkunat on hiljattain uusittu ja julkisivun kuntotutkimustulosten perusteella edessä olisi raskas julkisivukorjaus, jossa ikkunat tulisi irrottaa ja asentaa uudelleen. Ikkunoiden irrottamisesta ja uudelleen asentamisesta koituu merkittäviä lisäkustannuksia taloyhtiölle, jotka olisi voitu ennaltaehkäistä kauaskantoisemmalla korjausten suunnittelulla.

 

Rakenteiden todellinen kunto selviää näytteitä ottamalla

Betonirakenteissa on yleensä ongelmana, että niiden kuntoa ei pystytä luotettavasti selvittämään rakennetta rikkomattomin menetelmin. Rakenteiden huono kunto tulee asukkaille välillä täysin yllätyksenä.

Jonkin aikaa sitten suoritin julkisivu- ja parvekerakenteiden kuntotutkimuksen Helsingin arvoalueella sijaitsevaan 1950-luvun kiinteistöön, jossa julkisivulinjan sisässä olevat parvekkeet näyttivät silmämäärisesti tarkasteltuna olevan pääosin hyvässä kunnossa. Tarkemmissa tutkimuksissa kävi kuitenkin ilmi, että parvekkeet oli korjattu edellisellä kerralla heikkokuntoisten rakenteiden päälle ja jouduin suosittelemaan pikaisella aikataululla rakenteiden uusimista. Tämä tuli suurena ja ikävänä yllätyksenä taloyhtiölle.

Rakenteiden mahdollisimman pitkä käyttöikä saavutetaan yleensä seuraamalla niiden kuntoa säännöllisesti ja tekemällä tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet oikea-aikaisesti. Betonirakenteiden kuntotutkimus on erinomainen apu oikea-aikaisen korjausajankohdan ja -tavan selvittämisessä.

 

Miten betonirakenteiden kuntotutkimus tehdään?

Julkisivu- ja parvekerakenteiden kuntotutkimukset suoritetaan yleisesti nostokoriautosta eli henkilönostimesta käsin silmämääräisesti rakenteita tarkastelemalla. Lisäksi tutkimuksiin liittyy mittauksia ja näytteenottoja, joiden määrä riippuu paljon kohteen rakennetyypeistä ja koosta. Yleisimpiin tutkimusmenetelmiin kuuluu betoniteräksien suojabetonipeitepaksuuksien selvittäminen sekä rakenteista poratut lieriöporanäytteet ja niihin liittyvät tutkimukset. Tutkimukset suoritetaan Betoniyhdistys Ry.:n Betonirakenteiden kuntotutkimus BY42 ja Rapattujen julkisivujen kuntotutkimus BY44 ohjeiden mukaisesti.

Kenttätutkimuksen ja näytteiden analysoinnin jälkeen tulokset tiivistetään raporttiin. Raportissa on eritelty kaikki kohteen tiedot rakenneselvityksestä suoritettuihin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin, mutta myös tutkimusten tulokset ja korjausehdotukset. Raportin johtopäätökset käyn usein esittämässä hallitukselle tai koko taloyhtiölle heidän kokouksessaan. Tämä on erinomainen keino selittää raportti niin, että kaikki taloyhtiön asukkaat ja osakkaat sen varmasti ymmärtävät.

 

Lue lisää betonirakenteiden kuntotutkimuksesta täältä.

 

 

Santtu Suvanen
Kuntotutkija
p. 030 670 5617

 

Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi@raksystems.fi.

Jaa