030 670 5500

Valtakunnallinen asiakaspalvelu*

Kattoikkuna

22.03.2018

Kattoikkunoilla saadaan mukavasti valoa ja tunnelmaa, sekä näyttävyyttä keskelle huonetta esimerkiksi pimeään ullakkotilaan. Kattoikkuna saa helposti myös tilan tuntumaan isommalta. Niiden tuoman kauneuden ja asumismukavuuden lisäksi tulisi muistaa huomioida myös kattoikkunoiden tuomat riskit rakennukselle.
 

Miksi kattoikkuna on riski?

Rakennusmääräyksissä on määritelty märkätilojen vedeneristyksiä varten vaadittavat vedeneristeiden nostokorkeudet (300 mm). Kuitenkin suhteellisen matalien kattoikkunaprofiilien vuoksi nämä vaadittavat vedeneristeen nostokorkeudet eivät toteudu kattoikkunoiden kohdalla vaan nostot jäävät yleensä vain n. 100-150 mm:n. Puutteellisten vedeneristysten ja tiivistysten lisäksi myös kattoikkunan päällä oleva jää, lumi ja vesi aiheuttavat haasteelliset olosuhteet kattoikkunoille ja niiden tiivisteille, joiden kunnosta tuleekin pitää huolta.

Kattoikkunat ovat helposti lumen peitossa, minkä seurauksena sulava lumi ja jää aiheuttavat merkittävän kosteusrasituksen ikkunalle ja ikkunan tiivisteisiin kohdistuu jopa vedenpaine. Myös poikkeukselliset sääolosuhteet lisäävät rakenteen kosteusrasitusta.

Lisäksi ongelmia saattaa aiheuttaa sisäilman kosteuden tiivistyminen kylmän kattoikkunan sisäpinnalle. Tämä kondenssivesi pääsee valumaan ikkunan sisäpuolella ikkunapuitteita alaspäin vaurioittaen samalla rakenteita.

Kattoikkuna katkaiseen tuulettuvuuden vesikattojen suuntaisissa kattorakenteissa. Tämä aiheuttaa lisäriskiä kattoikkunoita ympäröivien rakenteiden vaurioille.

Kattoikkunavalmistajan huolto-ohjeiden mukaan kattoikkunan ympärystä tulisi pitää talvisin lumesta ja jäästä vapaana. Käytännössä tämä on kuitenkin mahdotonta, minkä vuoksi kattoikkunoiden vuotaminen jossain vaiheessa niiden elinkaarta on mahdollista ja todennäköistä. 

 

Kuinka yleinen riskirakenne on?

Raksystemsin kuntotarkastamissa asuntokaupan kohteissa on kattoikkunoita havaittu yleisimmillään 1970-2000 -luvun taloissa.

Tarkastamistamme kohteissa kattoikkuna löytyy:

  • 1970-luvulla rakennetuista taloista n. 30 %,
  • 1980-luvulla n. 20 % ja
  • 1990- ja 2000-luvulla n. 15 % taloista.

Näihin kattoikkunallisiin kohteisiin on suositeltu n. 15 % kattoikkunan ympäröivien rakenteiden lisätutkimusta ja n. 70 % on saanut suoraan suosituksen rakenteen korjaamiseen tai uusimiseen.

 

Vaurion aiheuttajia kattoikkunassa?

Yleisimpiä kattoikkunan sekä sitä ympäröivien vaurioiden aiheuttajia ovat:

  • Ikkunan liitos vesikatteeseen ja aluskatteeseen voi olla epätiivis.
  • Ikkunan ylösnostokorkeus vesikatteesta on puutteellinen.
  • Ikkunoiden huolto on laiminlyöty, ikkunoiden väleissä ja vieressä on roskia.
  • Talvella ikkunat ovat yleensä lumen peitossa, minkä seurauksena sulava lumi ja jää sulaessaan aiheuttavat merkittävän kosteusrasituksen ikkunalla ja ikkunan tiivisteisiin kohdistuu jopa vedenpaine.
  • Vinoilla katto-osuuksilla yläpohjan tuuletus on yleensä tukossa kattoikkunan kohdalta.
  • Höyrynsulkujen tiiveydessä on kattoikkunoiden pielissä tyypillisesti puutteellisuuksia tai höyrynsulkua ei ole pielissä ollenkaan. Samoin pielien lämmöneristyksessä voi olla puutteitta. Seurauksena on yleensä kosteuden tiivistyminen kattoikkunaa ympäröiviin rakenteisiin ja mahdollisesti myös jään muodostusta yläpohjan tuuletusväliin kattoikkunan ympärillä, minkä seurauksena ikkunan ja yläpohjan rakenteissa voi olla ”piileviä” kosteusvaurioita.
  • Mikäli ikkuna on asennettu tilaan, jossa on uima-allas tai pesuhuone, korostuu kosteuden tiivistymisriski kylmille kattoikkunapinnoille.

 

Tulisiko kattoikkunan ympäröivät rakenteet tutkia?

Kattoikkunoita ympäröivien rakenteiden kunnon selvittäminen ja tutkiminen sekä niihin mahdollisesti liittyvien riskien realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja tarkastamista riittävässä laajuudessa. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti.

Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä 

 

Kuinka kattoikkuna korjataan?

Mikäli kattoikkunan ympärillä olevat rakenteet ovat vaurioituneet, suositellaan niiden korjaamista. Mikäli kattoikkuna vuotaa mutta rakenteet ovat vielä kunnossa, voidaan ensiavuksi uusia tiivisteet. Mikäli tämä ei auta, suositellaan uuden ikkunan asentamista.

 

 

 

Katso videolta, kun Talotohtorimme Matti Kaijomaa kertoo kattoikkunasta.

 

 

 

Mikä on riskirakenne?

Riskirakenne on rakennetyyppi, joka on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi rakenteeksi. Riskirakenne on yleensä ollut oman aikakautensa määräysten ja ohjeiden mukainen ja riskialttius on huomattu vasta jälkikäteen. Tämän seurauksena rakenteen käytöstä on luovuttu.

Riskirakenteille on tyypillistä, että vaurion syynä on yleensä kosteuden pääseminen rakenteeseen, joko maaperän kautta ulkopuolelta tai sisäilmasta vesihöyryn muodossa. Esimerkki yleisesti havaittavissa olevasta riskirakenteesta on valesokkeli.

Riskirakenteen kunto, eli onko riski toteutunut, tulisi pyrkiä aina selvittämään. Yleensä tämä on mahdollista vain rakennetta avaamalla.

 

Löydät listan riskirakenteista täältä.

 

Jaa