Kattoikkunoissa piilee huomattava riski
Kattoikkunat ovat olleet hyvinkin yleisiä pientalorakentamisessa aina 1970-luvulta lähtien niiden tuoman valon, tilantunnun ja tunnelman vuoksi. Näiden arkkitehtonisten ja asumismukavuutta lisäävien ominaisuuksien lisäksi ne tuovat hyvin usein tullessaan myös merkittävät vesivahinkoriskit rakennukselle. Raksystems Insinööritoimisto Oy:n tekemien asuntokaupan kuntotarkastushavaintojen perusteella jopa 70 % pientalojen kattoikkunoista vaatii korjaamista tai uusimista. Kyseessä on laaja ilmiö.
Mistä kattoikkunoiden ongelmat johtuvat?
Yleisimmin kattoikkunan sekä sitä ympäröivien rakenteiden vauriot johtuvat puutteellisesta vedeneristyksestä tai tiivistyksestä.
Usein kattoikkunaprofiilit ovat suhteellisen matalia, mistä johtuen vaadittavat 300 mm:n vedeneristeen nostokorkeudet eivät toteudu kattoikkunoiden kohdalla vaan nostot jäävät yleensä vain n. 100-150 mm:n”, tarkentaa Raksystems Insinööritoimisto Oy:n kuntotarkastusosaston johtaja Kim Malmivaara.
Myös talvella kattoikkunan päällä makaava jää, lumi ja vesi aiheuttavat haasteelliset olosuhteet kattoikkunoille ja ikkunan tiivisteisiin kohdistuu jopa vedenpaine. Ikkunoiden huoltoa ei saisi laiminlyödä vaan ikkunoiden väleissä ja vieressä olevat roskatkin tulee putsata huolella pois”, Malmivaara jatkaa.
Rakenteellista ongelmaa löytyy usein myös mm. vinoilla katto-osuuksilla, joissa yläpohjan tuuletus yleensä katkeaa tai on heikko kattoikkunan kohdalta. Kattoikkunarakenteisiin liittyvät eristyspuutteet ja ilmavuodot muodostavat oman riskin kosteuden tiivistymiselle kattoikkunaa ympäröiviin rakenteisiin sekä mahdollisesti myös jään muodostumiselle yläpohjan tuuletusväliin kattoikkunan ympärillä. Tästä voi seurata helposti ikkunan ja yläpohjan rakenteisiin ”piileviä” kosteusvaurioita.
Vaurioherkkä rakenne
Kattoikkuna on määritelty riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa, siellä se on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi rakenteeksi. Sen kunto, eli onko riski toteutunut, tulisi pyrkiä aina selvittämään. Yleensä tämä on mahdollista vain rakennetta avaamalla.
Kattoikkunavalmistajien huolto-ohjeiden mukaan kattoikkunoiden ympärys tulisi pitää talvisin vapaana lumesta ja jäästä. Käytännössä tämä on kuitenkin mahdotonta, minkä vuoksi kattoikkunoiden vuotaminen jossain vaiheessa niiden elinkaarta on mahdollista ja todennäköistä”, Kim Malmivaara toteaa.
Lisätietoja:
Kim Malmivaara
Osastonjohtaja; kuntotarkastukset, RI, AKK.
p. 030 670 5540
Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi@raksystems.fi.
