030 670 5500

Valtakunnallinen asiakaspalvelu*

Kuinka voin säästää lämmitysenergiaa talvipakkasilla?

08.10.2019

Energiansäästö on ollut tapetilla jo vuosia. Sen myötä itse kukin on oppinut pieniä kikkoja energiansäästämiseen: valojen sulkeminen, kun huoneessa ei oleskella, sisäilman lämmityksen laskeminen asteella tai parilla, vain täysien pyykki- ja astianpesukoneellisten peseminen ja niin edelleen. Ohjeita tulee joka suunnasta, mutta mitä tehdä, kun suurin osuus energiankulutuksesta täällä Pohjolassa kuluu kuitenkin väistämättä talojen lämmitykseen. Tähänhän ei voi vaikuttaa mitenkään, sillä täytyyhän talot lämmittää talvisin. Vai voiko?

 

Rakenteiden vuoto- ja johtumiskohdat kannattaa paikantaa

Talon lämmitykseen kuluvaa energiamäärää voit pienentää tietyillä toimenpiteillä. Rakennuksen muuntaminen energiatehokkaaksi vähentää paitsi energiaa, myös lämmitykseen kuluvaa rahaa. Iso osa lämmitykseen käytetystä energiasta kuitenkin päätyy hukkaenergiaksi ulkoilmaan, mikäli et kiinnitä siihen huomiota. Tähän puuttumalla pystyt jo säästämään hyvän summan, kun alkupanostus on tehty.

Ilman lämpötila, -kosteus ja -paine pyrkivät fysiikan lakien mukaisesti aina tasapainoon eli sisäilman lämpö pyrkii karkaamaan ulos. Muutosnopeuteen vaikutetaan rakenteiden hyvällä erityksellä ja tiiviydellä.  Lämmön johtumis- ja vuotokohdat löytyvät parhaiten lämpökameralla, ilmatiiviysmittauksella sekä uudella U-arvon mittausmenetelmällä.

Rakenteiden eristystöissä tulee olla erityisen varovainen, sillä eristystä ei tule lisätä määrättömästi, koska eristyksen tulee toimia kosteuskäyttäytymiseltään niin, että kosteutta ei kerry liikaa rakenteeseen. Jos sitä ajoittain kertyy, tulee sen päästä kuitenkin rakenteesta pois. Suunnittelun periaatteena on nykypäivänä estää höyrynsululla sisäpuolisen kosteuden pääsy rakenteeseen. Rakenteet suunnitellaan harvenemaan kosteusteknisesti ulospäin siirryttäessä. Ilmanvaihdolla hallitaan ja poistetaan sisätiloista kosteutta. Oikein suunnitellulla kosteudenhallinnalla vältytään kosteus- ja mikrobivaurioilta.   

 

Lämpö karkaa ovista ja ikkunoista

Iso osa lämpöenergiasta karkaa myös ikkunoiden ja ovien raoista tai niiden läpi johtumalla. Energiaa saat säästettyä siis myös vaihtamalla ovet ja ikkunat nykyaikaisten suositusten ja määräysten mukaisiksi. Tyypillisesti ikkunoiden ja ovien kautta johtuu lämpöä pientaloissa 10-20 % kokonaislämpöhäviöistä. Lämpöhäviöt ovat toki aina rakennuskohtaisia riippuen ikkunoiden ja ovien määrästä. Vanhojen kaksilasisien ikkunoiden eli MS-ikkunoiden U-arvot eli lämmönläpäisykertoimet ovat yleensä noin 2,8-3 W/(m2K). Uusien eristys tai umpiolasielementti-ikkunoiden eli MSE-ikkunoiden U-arvot ovat noin 0,8-1 W/(m2K). Mitä pienempi U-arvo on, sitä paremmin se estää lämmönläpäisyn ja sitä vähemmän energiaa virtaa kyseisen rakenteen läpi säästäen energiaa ja rahaa.

Käytännössä uusimalla ikkunat voit säästää ostoenergiaa noin 3-7 %. Ikkunoiden uusimisen yhteydessä on myös mahdollista asentaa ikkunoihin korvausilmaventtiilit, jolloin myös ilmanvaihto paranee painovoimaista ja koneellista poistoilmanvaihtoa käyttävissä kohteissa. Myös pienillä asioilla, kuten ovien ja ikkunoiden uudelleentiivistämisellä saa helposti säästettyä energiaa. Etenkin, jos edellisestä kerrasta on jo aikaa.

 

Lämmitystapavertailuissa ja energiasäästökartoituksilla selvitetään parhaat energiansäästötoimenpiteet

Aina ennen energiaremontteihin ryhtymistä kannattaa selvittää rakennuksen koko energiansäästöpotentiaali ja peruskorjaustarve. Esimerkiksi energiatodistuksen avulla saadaan rakennuksen energiankulutuksesta hyvä yleiskuva, mitä tarkennetaan erillisin selvityksin paikkakuntakohtaisesti. Rakennuksien energiasäästöremontteja kartoittaessa tulee rakennus aina nähdä kokonaisuutena rakenteiden ja järjestelmien elinkaarien ja kunnon kautta.

Esimerkki tilanteesta, jossa omakotitaloon halutaan uusia katto. Ennen kattoremonttia on hyvä myös selvittää mahdollisuus yläpohjan lisäeristämiseen. Lisäksi kannattaa selvittää mahdollisuus aurinkosähkön ja lämpöjärjestelmien asennukseen sekä ilmanvaihdon lämmöntalteenottoon tai poistoilmalämpöpumpun asennukseen. Kun katto uusitaan, on yläpohjan eristeet ja ilmanvaihtojärjestelmän hormit helppo uusia tai asentaa samalla. Tällöin saadaan aikaan merkittäviä säästöjä remontteja yhdistämällä.

 

 

Antti Hatsala
 

Ins. (AMK), Motivan energiakatselmoija, ET-pätevyys, PKA
Johtava energia-asiantuntija, Raksystems Insinööritoimisto Oy
p. 030 670 5623

 

Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi@raksystems.fi.

 
Lue lisää:

Energiapalvelut
Järkevällä korjausrakentamisella energiatehokkuuden parantamiseen

Jaa