Betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne on ollut erityisesti 1940-1980 luvuilla yleinen rakennustapa. Sittemmin rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 kortissa (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä; suoritusohje; 2007).

Betonilaatan yläpuolisella puulattiarakenteella tarkoitetaan maata vasten valettua betonirakennetta, jonka päälle on puukoolattu puurakenteinen lattiarakenne. Toisinaan rakenteeseen voi törmätä myös rintamamiestalon kellarissa, jossa välipohjarakenteena on betonilaatta, jonka päälle on rakennettu puulattia.

Riskirakenteen voi todentaa rakennuksen piirustuksista tai rakenteiden avauksella. Lattian kopistelu voi myös antaa viitteitä asukkaalle lattiarakenteesta.

Riskirakenteen kunto tulee selvittää viimeistään asuntokauppatilanteissa

Asuntokaupan kuntotarkastuksen Suoritusohjeen mukaisesti betonilaatan yläpuolisen puulattiarakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen tarkastelu ja aistinvarainen tarkastelu tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella eivät riitä, koska rakenteessa vauriot alkavat lattian lämmöneristeen ja sen alla olevan betonilaatan rajapinnasta.

Millaisia ongelmia rakenne voi aiheuttaa?

Rakenteet aiheuttamat riskit voidaan jaotella kahteen mekanismiin:

• Maanvastaisesti rakennetussa betonilaatassa kosteuden voi nousta maaperästä kapillaarisesti betonilaattaan ja sen päällä oleviin rakenteisiin. Kun kosteutta nousee maaperästä, voi lämmöneristeisiin ja puurakenteisiin syntyä vaurioita.
• Toinen vaurioitumisriski löytyy sisäilman kondensoitumisesta eli sisäilman vesihöyry voi kyseisessä rakenteessa tiivistyä betonilaatan ja lämmöneristeen rajapintaan. Betonilaatan alla olevasta ryömintätilasta tai kylmästä kellarista voi myös kulkeutua kosteaa ilmaa epätiiveyskohtien kautta talon alapohjarakenteisiin.

Betonilaatan ja lattian väliin on yleisesti piilotettu putkia. Jolloin mahdollisten putkivuotojen toteamiseen voi mennä pitkäkin tovi. Tällaisissa tapauksissa pitkään jatkunut vuoto on voinut aiheuttaa mittavat vahingot rakenteisiin.

Kosteuden nousemisen taustalla on yleensä puutteellinen tai kokonaan puuttuva salaojitus ja liian hienojakoinen täyttömaa-aines betonilaatan alapuolella. Puuttuva kosteudeneristys puu- ja kiviainesrakenteen välistä edesauttaa kosteuden nousemista maaperästä rakenteisiin.

Miten rakennetta kannattaa lähteä korjaamaan?

Riskirakenteen kunnon tutkiminen kannattaa jättää ammattilaisille. Rakennetyypin selvittäminen, kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää rakenteiden avaamista ja tarkastustoimenpiteitä kohteeseen sopivalla laajuudella.

Kodin kuntotarkastuksella pääsee hyvin liikkeelle betonilaatan yläpuolisen puulattiarakenteen kunnon tutkimisessa. Tarkastuksen pohjalta asiantuntija osaa suositella sopivat kuntotutkimukset rakenteelle ja tutkimuksien kautta rakenteen kunto pystytään todentamaan.

Tutkimuksien avulla rakenteelle osataan valita oikeat korjausmenetelmät ja tarve korjauksen laajuudelle osataan määritellä.