030 670 5500

Valtakunnallinen asiakaspalvelu*

Rakenteiden tiiviydellä terveydellisiä ja asumismukavuutta tuovia etuja

08.02.2018

Hyvä rakennuksen ilmatiiviys tuo asukkaille ja käyttäjille parempaa sisäilmaa, terveyttä sekä tietysti ehkäisee rakennuksen vaurioitumista ja säästää energiakustannuksissa. Ilmatiiviysmittauksesta saatava ilmanvuotoluku kertoo rakennuksen vaipan läpäisevästä ilmavirtauksesta; ilmaa voi virrata rakenteiden läpi tai rakojen ja reikien kautta.

Etenkin uudemmissa matalaenergiataloiksi suunnitelluissa rakennuksissa hyvä ilmatiiviys on erityisen tärkeää, jotta koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto pääsee toimimaan oikein eikä se pakota vaipan läpi ulkoilmaa hallitsemattomasti.

 

Ilmatiiviysmittaus

Ilmatiiviysmittausta voidaan tehdä pientalojen lisäksi myös kaikkiin muihin rakennustyyppeihin aina rivitaloasunnoista kouluihin ja päiväkoteihin sekä isoihin julkisiin rakennuksiin, kuten sairaaloihin ja vaikka toimisto- ja varastorakennuksiin. Periaatteessa tutkimus suoritetaan rakennuksen koosta riippumatta samalla periaatteella ja laitteistoilla, toki tehoa lisätään aina rakennuksen tilavuuden mukaan. Ilmatiiviysmittauksessa mitattavan tilan suunnitellut aukot, kuten iv-kanavat, tulpataan ja mitattavaan tilaan tuotetaan -50 Pascalin alipaine. Tämän jälkeen puhaltimen läpi kulkeva ilmamäärä lasketaan rakennukseen aiheutetussa paine-erossa ja saadaan ilmanvuotoluku.

 

Tiiviysmittauksesta apua uudis- ja korjausrakentamisessa

Uudisrakentamisessa ilmatiiviysmittausta voidaan käyttää erinomaisesti laadunvarmistusmenetelmänä ilmavuotoreittien paikantamiseksi jo rakennusvaiheessa.  Käytössä olevien rakennusten kohdalla, kun yhdistetään ilmatiiviysmittaukseen lämpökamerakuvaus ja merkkiainekaasulla tehtävä ilmareittien havainnollistaminen, saadaan selville rakennuksen vaipan ilmanvuotoluku, mutta myös ilmavuotokohdat ja -reitit paikannetaan. Tämä tulisikin aina palvelua tilatessa muistaa, että pelkkä ilmatiiviysmittaus ei kerro muuta kuin ilmanvuotoluvun ja siksi tarvitaan lisäksi myös rakennuksen lämpökuvaus sekä merkkisavukoe, jotta voidaan paikallistaa vuotoreitit. Vanhoissa rakennuksissa menetelmää käytetään esim. kun halutaan tutkia epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan sekä korjausrakentamisen varmistusmenetelmänä.

 

Tiiviysmittauksen hyödyt

Tärkeimpänä ilmatiiviysmittauksen etuna voidaan pitää vaipparakenteiden kosteusteknisen toiminnan varmistamista. Nykyisten rakennusmenetelmien ja -materiaalien myötä ollaan siirrytty yhä paremmin eristäviin vaipparakenteisiin, jolloin hallitsemattoman vuotoilman kulkeutuminen rakenteen sisään tulee estää. Näin ennaltaehkäistään rakenteiden kosteus- ja homevaurioriskejä. Mikäli rakennuksen vaipassa on ilmavuotoreittejä, on sisäilman kosteuden mahdollista kulkeutua ilmavirtojen mukana kylmiin rakenteisiin ja aiheuttaa riski kosteusvaurioille.

Toiseksi merkittävimpänä syynä rakennuksen hyvälle ilmatiiviydelle voisi pitää raikasta sisäilmaa sekä asumisen mukavuutta. Tiivis vaipparakenne pitää kylmän ilman talon ulkopuolella eikä asukkaat koe vedon tunnetta. Samalla talon rakenteista, maaperästä ja ulkoilmasta sisäänpäin pyrkivät homeet, epäpuhtaudet ja haitalliset aineet vähenevät.

Rakennusten vaipparakenteiden ilmatiiviydestä on keskusteltu jo useampien vuosien ajan mutta sen mittaaminen yleistyi vasta energiatodistuksen myötä. Energiatodistuksen laatimisessa ilmanvuotoluvun avulla saadaan määriteltyä tarvittavat energiansäästötoimenpiteen tarkasti juuri kyseiselle kohteelle eikä arvailulle jää sijaa. Mikäli energiatodistuksen laadintavaiheessa suunnitteluarvona käytetään pienempää arvoa kuin 4,0 m3/(h/m2), tulee tämä todentaa mittaamalla ilmatiiviys. Energiatehokkuuden tavoittelua voidaankin pitää kolmanneksi tärkeimpänä syynä hyvään rakennuksen ilmanpitävyyteen. Hallitsemattomasti vuotava rakennuksen vaippa aiheuttaa mm. suuren vaikutuksen rakennuksen kokonaiskulutukseen ja energiakustannusten nousun.

 

Jaa