030 670 5500

Valtakunnallinen asiakaspalvelu*

Säästä energiaa ja rahaa vaihtamalla kotisi lämmitystapa

23.02.2016

Taloyhtiöiden sekä pientalojen omistajat harkitsevat nykyään lämmitysjärjestelmien uusimistarpeen ilmettyä järjestelmän uusimisen yhteydessä myös lämmitystavan muuttamista. Varsinkin nykyaikaiset lämpöpumppuratkaisut ja tekniikan kehittyminen ovat tuoneet uusia kustannustehokkaita ja useamman lämmitysmuodon yhdistämisen mahdollisuuksia niin taloyhtiöille kuin pientaloillekin.

Lisääntyneet mahdollisuudet vaikuttaa lämmitysjärjestelmien muuttamiseen, eivät kuitenkaan toimi pientalon tai taloyhtiön omistajalle takeena siitä, että aina saataisiin aikaan merkittävää säästöä. Rivi- ja kerrostalojen asunto-osakeyhtiöissä omistajilla ja hallituksella ei ole aina riittävää tietotaitoa kokonaisprosessin läpivientiin. Tällöin vaarana on, että tehdään ratkaisuja, jotka ovat joko keskenään ristiriidassa tai eivät merkittävästä hinnastaan huolimatta tuota kuitenkaan sitä säästöä, jota lähdettiin tavoittelemaan.

Suomessa lämmitettyä huonetilaa kohden käytetty lämmitysenergian määrä on laskenut viimeisen 30 vuoden aikana noin puoleen. Tämä selittyy rakennusten paremmalla eristystasolla sekä kerros- ja rivitaloasumisen yleistymisellä. Tosin sähkönkulutus on likimain viisinkertaistunut samassa ajassa aiheuttaen kasvua energian kokonaiskulutuksessa ja kasvun odotetaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Energian säästöpotentiaalia kuitenkin löytyy ja energiatehokkuus on aihe, jota yhä useampi asunnonomistaja Suomessa miettii. Kotitalouksissa merkittävin energiasäästö saadaan aikaan käyttämällä energiatehokkaita lämmitysjärjestelmiä ja parantamalla lämpöeristyksiä.

Lämmitystavan uusiminen

Lämmitystavan uusiminen ja sen tuomat ostoenergian säästömahdollisuuksien hyödyntäminen kustannustehokkaalla tavalla jää usein vähälle huomiolle kiinteistön omistajan tehdessä päätöksiään. Internetistä löydettävä tieto voi usein olla virheellistä ja puutteellista, jolloin arviot evät perustu faktoihin. Lämmitystavan uusimisessa tulee huomioida ainakin uuden järjestelmän kokonaishankintahinta, vuosittaiset ylläpito- ja huoltokustannukset sekä järjestelmien uusimistarve tekniseen käyttöikään perustuen. Mikäli kannattavuus- ja takaisinmaksuaikalaskenta on tehty realistisesti, saattaa alkuperäinen suunnitelma eri lämmitysjärjestelmistä tai niiden yhdistelmistä yllättää. Markkinoilla on tarjolla ammattilaisten tekemiä lämmitystapavertailuja, missä käyttäjä saa usein apua myös laitteistojen ja urakoiden kilpailuttamiseen. Lämmitysjärjestelmien uusimisen lähtökohtana tulee olla hyvä lähtötilanteen kartoitus sekä omiin tarpeisiin ja osaamiseen pohjaava päätös. Lämmitysjärjestelmän uusimisen yhteydessä kannattaa aina selvittää riittävän hyvin lähtötilanne.

Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavat mm. rakennuksen sijainti ja koko, tilaajan taloudelliset lähtökohdat sekä omat ajatukset ja toiveet. Takasinmaksuaikalaskennan kannalta olennaista on erottaa kustannukset, jotka johtuvat itse investoinnista ja kulut, jotka aiheutuvat järjestelmän käytöstä. Tyypillisimmät investointikulut aiheutuvat järjestelmän suunnittelu- ja asennuskustannuksista, laitehankinnoista sekä mahdollisista liityntämaksuista (esimerkiksi kaukolämpö ja sähköverkko). Käyttökuluja syntyy lähinnä itse energiakustannuksista, huolto- ja korjauskustannuksista. Myös vuotuiset perusmaksut ovat mahdollisia.   

Lähtökohtaisesti ei kannata uusia koko lämmönjakolaitteistoa ellei rakennukseen ole tulossa myös peruskorjauksina pinta-, käyttövesi – ja viemäriremontteja. Kun lämmitysjärjestelmien uusiminen on tarpeellista, voidaan ajatella että kalliimpien järjestelmien asennuttaminen on perustellumpaa kohteissa, joissa on enemmän lämmitettäviä neliöitä. Tämä johtuu siitä, että usein kalliimpien järjestelmien käyttökustannukset ovat alhaisempia ja samalla lämmitettävää neliötä kohden säästö on suurempi. Mitä enemmän lämmityskuluja säästetään jokaisella neliömetrillä, sitä nopeammin lämmitysjärjestelmään tehty investointi maksaa itsensä takaisin.

Jos katsotaan suomalaisten kerros- ja rivitaloasunto-osakeyhtiöiden hoitomaksuja huomataan, että energiatehokkuusajattelulle löytyy merkittäviä taloudellisia perusteita. Rivitalo-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2013 keskimäärin 3,25 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Tästä suurin suhteellinen osuus, 23,4 prosenttia, aiheutui lämmityskustannuksista. Vastaavasti kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 4,54 euroa huoneistoneliöltä. Lämmityksen osuus hoitokuluista oli suurin, 23,8 prosenttia. Muita hoitokuluihin vaikuttavia tekijöitä olivat korjaukset 22,5 prosentin osuudella ja vedenkäyttö 7,9 prosentin osuudella. Energian osuus kokonaisuudessaan oli yli 35 prosenttia, jos ei huomioida käyttäjäsähköä. Sekä kerros- että rivitaloasunto-osakeyhtiöissä hoitomaksujen suurin yksittäinen syy on siis lämmitystarve ja siitä aiheutuvat ostoenergiakustannukset.

Useita erilaisia lämmitysmuotoja

Suomalaisten kiinteistöjen lämmitysmuotoja ovat suorasähkö, varaava sähkö, maalämpöpumppu, poistoilmalämpöpumppu, ilmasta veteen lämpöpumppu, kaukolämpö, öljy, puu tai pelletti. Vaihtoehtoja on monia ja joissakin kiinteistöissä käytetään monienergia- eli hybridilämmitystä, jolloin yhtä tai useampaa tekniikkaa yhdistellään. Kolme käytetyintä ja perinteistä lämmitysmuotoa suomalaisessa rakennuskannassa ovat olleet sähkö, öljy ja kaukolämpö, mutta esimerkiksi vuosina 2013–2014 valmistuneissa pientaloissa (18774 kpl) oli suosituin ensisijainen lämmitysmuoto maalämpö (7836 kpl) noin 42 % osuudellaan.

Suorasähkölämmityksen ja vesikierteisellä lämmityksellä on suuri ero, kun asiaa vertaillaan elinkaaren ja kustannus- sekä kannattavuuden näkökulmasta.  Lämmitysjärjestelmät eroavat merkittävästi huoltotarpeen, toimintavarmuuden sekä ylläpitokustannusten osalta. Esimerkiksi laskennallisesti käyttökustannuksiltaan ja energian hinnan osalta edulliset lämpöpumppujärjestelmät vaativat säätöä ja toiminnan varmistusta sekä osaamista merkittävästi enemmän kuin esimerkiksi kaukolämpö ja suorasähköpatterilämmitys. 

- Suorasähköjärjestelmissä on useita etuja, haasteita sekä säästömahdollisuuksia. Suorasähköjärjestelmä on perinteisesti luotettava ja toimintavarma järjestelmä. Kuitenkin, suorasähköjärjestelmä on perinteisesti sähkönhinnan muutoksien armoilla ja jopa usean sadan euron kuukausimaksut kovina pakkauskausina saavat talon omistajat tuskastumaan. Suorasähköjärjestelmät elävät parhaillaan merkittävässä muutoksessa, sillä lisälämmitysjärjestelmien avulla sekä koko ajan halpenevien aurinkosähköjärjestelmien avulla saadaan merkittävää energiansäästöä nyt ja tulevaisuudessa, kertoo Raksystemsin johtava energia-asiantuntija Antti Hatsala.

Esimerkiksi lisälämmitysjärjestelmillä, kuten varaavilla takoilla tai ilmalämpöpumpuilla voidaan saada jopa 25–35 % säästö lämmityssähkön kulutuksessa. Kun lisälämmitysjärjestelmien käyttöön yhdistetään nykyaikainen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä, lämmöntalteenotto nousee ja kokonaissäästö on 30–40%, verrattuna suorasähkölämmitykseen tai koneellisella poistolla toimivaan ilmanvaihtojärjestelmään ilman lämmöntalteenottoa. Aurinkosähköjärjestelmien takaisinmaksuajat ovat lähtökohtaisesti yli 10- vuotta, mutta hinnat laskevat jatkuvasti ja sähkön hintojen noustessa, myös takaisinmaksuaika paranee. Energiayhtiöt panostavatkin aurinkosähköteknologiaan ja uusiutuviin sähköntuotantojärjestelmiin.

Vesikiertoisten lämmönjakojärjestelmien edut suorasähköön verrattaessa, on mahdollisuus valita halvin energialähde sekä mahdollisuus yhdistää erilaisia energialähteistä, kuten puun polttamista, kaukolämpöä, öljyä, maakaasua, lämpöpumpputekniikka ja aurinkoenergiaa. Vesikiertojärjestelmien alkuinvestointikulut ovat suuremmat kuin suorasähköjärjestelmien.

-Nykyään hybridilämmitysjärjestelmät herättävät kiinnostusta, koska joustava järjestelmä antaa kuluttajalle mahdollisuuden valita kulloinkin halvimman energialähteen sekä yhdistää tähän lisälämmitysjärjestelmiä ja ilmanvaihdosta saatavaa energiasäästöpotentiaalia. Hybridilämmitysjärjestelmät vaativat käyttäjältä sitoutumista ja tietotaitoa, jotta järjestelmää toimii suunnitellulla tavallaan, Antti Hatsala jatkaa.

Vesikiertoisissa järjestelmissä ostoenergia hinnan osalta halvimpina vaihtoehtoina ovat viime vuosina olleet paljon lisääntyneet maalämpöpumppujärjestelmät sekä puu – ja pellettilämmitysjärjestelmät. Helppokäyttöisen ja varmatoimisen kaukolämmön hinta on vaihdellut merkittävästi alueittain ja viime vuonna halventuneet öljy- ja sähkölämmitys sekä poistoilmalämpöpumppu tekniikan lisääntyvä käyttöönotto asuinkerrostalossa, ovat pitäneet myös kaukolämmön hinnannousua osittain kurissa. Tulevaisuus energiasektorilla tulee olemaan haastava, sillä lainsäädäntö ja määräykset ovat jatkuvassa muutoksessa. Mikäli harkitaan lämmitysjärjestelmien uusimista, kannattaa asiaan käyttää puolueetonta konsulttia lämmitystapavertailun tiimoilta ennen ostopäätöksen tekoa. Tällöin varmistetaan paras mahdollinen järjestelmä käyttäjän toiveiden mukaisesti.  

Jaa