030 670 5500

Valtakunnallinen asiakaspalvelu*

Sisäilmaongelma= home?

12.04.2018

Kun sisäilmassa epäillään ongelmaa, nousee nopeasti esille epäilys homeesta. Vaikka ongelman aiheuttajia on muitakin, paneudun tekstissäni nyt nimenomaan homeeseen ja palaan muihin syihin myöhemmin.

 

Petollinen käsite

Home on terminä hieman harhaanjohtava. Mikrobiologian näkökulmasta tulisi puhua mikrobeista yleensä, sillä homeiden lisäksi myös mm. bakteerit ja hiivat tulee huomioida samassa yhteydessä.

Sisäilmassa voi olla mikrobeja useasta eri syystä. Niiden kulkeutumista voi tapahtua esimerkiksi ulkoa sisälle, tilojen käyttäjien mukana paikasta toiseen sekä niitä voi siirtyä sisätiloihin polttopuiden tai lemmikkieläinten mukana. Mikrobeja esiintyy myös useissa kodin yleisissä käyttötavaroissa ja elintarvikkeissa, kuten kukkamullassa, kasviksissa ja juureksissa.

Tavallisissa kotiolosuhteissa ympäristöstämme ei siis voi tehdä täysin ”homeetonta”. Lisäksi rakennusten pinnoilla tai syvemmällä rakenteissa esiintyy mikrobeja. Niiden määrät ovat kuitenkin yleensä kohtuullisia ja kulkeutumisreitit sisäilmaan vähäisiä. Tyypillisesti mikrobien kirjo pysyy tasapainossa ja määrät kohtuullisina, vaikka tavanomaiset lähteet aiheuttaisivatkin tilaan hetkellisesti suuremman mikrobikuorman.

 

Kosteus – pahan alku ja juuri

Sisätilat ja rakennettu ympäristö tarjoavat mikrobeille yleensä hyvinkin suotuisat kasvuolosuhteet ravinnon, lämpötilan ja muiden kasvuun vaikuttavien tekijöiden puolesta. Karkeasti ajatellen ainoa mikrobien kasvua rajoittava tekijä on kosteus, jota kaikki lajit tarvitsevat elääkseen ja lisääntyäkseen.

Eri mikrobilajit viihtyvät erilaisissa kosteusolosuhteissa. Tästä syystä puhutaan ns. tavanomaisista mikrobeista ja kosteusvaurioindikaattoreista. Tavanomaiset mikrobit elävät kosteusoloissa, jotka vallitsevat tyypillisestikin rakennuksissa. Sen sijaan kosteusvaurioindikaattoreihin kuuluvat mikrobit tarvitsevat lisääntyäkseen tavanomaista kosteutta korkeampia kosteuspitoisuuksia, minkä vuoksi tällaisia lajistoja havaittaessa herää epäilys rakenteiden kosteustilanteesta.

Mikrobituloksia tulkittaessa arvioidaan mikrobien kokonaispitoisuuksien määrää, lajiston koostumusta ja yksittäisten lajien pitoisuuksia. Jos mikrobipitoisuudet ovat tavanomaista suuremmat tai kosteusvaurioindikaattoreihin kuuluvia lajeja havaitaan rakennusten materiaaleissa tai sisäilmassa tavanomaista enemmän, lähdetään selvittämään missä kosteusolosuhteet ovat suotuisat näille lajeille ja missä mikrobikasvu on tavanomaisesta poikkeavaa, eli vaurioon viittaavaa.

Mikrobianalyyseja tehdään tyypillisesti materiaaleista, pinnoilta tai ilmasta. Näytteenotot on syytä tehdä harkiten ja eri menetelmien edut ja haitat tulee tunnistaa. Lue seuraavasta blogitekstistäni, milloin eri näytteenottotapoja kannattaa käyttää.

 

Tutustu sisäilmapalveluihimme klikkaamalla tästä.

 

Elina Saukko

Johtava asiantuntija, sisäilmapalvelut, RI YAMK, Rakennusterveysasiantuntija (RTA), Sisäilma-asiantuntija (SISA, VTT).

p. 030 670 5597

Jaa