Mikä täällä haisee ja miksi? Toistuva kysymys on usein lähtölaukaus sisäilmatutkimukselle

Sisäilman tutkimusprojekti käynnistyy usein rakennuksen käyttäjien havaintojen vuoksi. Terveysoireet, hajut tai rakenteiden pinnoilla näkyvät muutokset aiheuttavat selvitystarpeen, mikä pyritään kaikkien etujen mukaisesti viemään maaliin mahdollisimman tehokkaasti – niin taloudellisesti kuin ajallisesti.

Useat eri sisäilman epäpuhtauksien tekijät aiheuttavat hyvin samankaltaisia terveysoireita, joten niiden perusteella ei välttämättä päästä kovin tarkkaan oireiden aiheuttajan jäljille.

Haju voi paljastaa tai piilottaa ongelman aiheuttajia

Hajut kertovat meille toisinaan paljonkin ongelman aiheuttajasta. Täytyy muistaa, että joskus hajun alle peittyy myös muita ongelmia, jotka hajun vuoksi eivät ensimmäisenä paljastu.

Rakenteiden pinnoilla näkyvät jäljet, kuten kosteusjäljet, värjäymät tai kupruilut, havainnollistavat kohdan, mistä materiaalien tai rakenteen kosteudensietokyky on ylittynyt tai muu materiaalin ominaisuus on pettänyt. Kuitenkin tulee muistaa, että tämä näkyvä kohta ei yleensä ole ainoa paikka, jossa ongelmaa on, vaan se on vain yksi osa havaintoja.

Käyttäjäkokemuksista tukea tutkimuksen suunnitteluun

Käyttäjien tekemät havainnot ja kokemukset ovat tärkeä osa ongelman selvittämiseksi tehtävän tutkimussuunnitelman lähtötietoja. Lisäksi niiden tueksi tarvitaan asiantuntijan tekemä kohdekartoitus sekä tietysti tutkimuskohteeseen liittyvien asiakirjojen läpikäynti.

Perusteellisesti tehty tutkimussuunnitelma auttaa viemään tutkimukset heti oikeaan suuntaan, mikä säästää sekä aikaa että rahaa.

Sisäilmatutkimus on maraton eikä pikamatka

Toisinaan tutkimus haluttaisiin toteuttaa nopeasti, mutta se ei aina ole mahdollista. Joskus kohteessa on useita riskejä, joiden kaikkien syvällinen yhtäaikainen selvittäminen olisi taloudellisesti kannattamatonta, minkä vuoksi tutkimuksia on järkevää tehdä vaiheittain.

Jaksoittain selvittäminen aloitetaan todennäköisimmästä ongelman aiheuttajasta. Tämän jälkeen edetään vaiheittain muita aiheuttajia/lähteitä poissulkien.

Sisäilmatutkimukset sisältävät lähtökohtaisesti näytteenottoja ja mittauksia ilmasta ja/tai rakenteista. Hyvä tutkimussuunnitelma sisältää kattavan selvityksen ilma- ja rakennetutkimusten tarpeeseen ja niistä saatavat edut ja haitat on perusteltu asiantuntevasti.

Tutkimuksen kulku on looginen

Ensin on tiedettävä ongelman aiheuttaja. Sen selvittämiseksi käytetään yleensä näytteenottoja ilmasta, pienimuotoisesti rakenteiden pinnoilta tai rakenteiden sisältä.

Seuraavaksi tulee selvittää ongelman aiheuttajan sijainti. Ilmasta tehtävät mittaukset eivät yleensä paljasta näitä. Tästä syystä tutkimuksia tehdään myös rakenteista.

Viimeiseksi siirrytään vielä selvittämään ongelman laajuutta. Tässä vaiheessa mittausten ja näytteenottojen tarkoituksena on selvittää korjaustarpeen määrä, niin pinta-alan kuin rakennekerrosten osalta.

Pitkäjänteisellä ja asiantuntevalla sisäilmatutkimuksella päästään taloudellisimmin sekä rakenteita mahdollisimman vähän rikkoen oikeaan lopputulokseen sekä saadaan ongelman poistamiselle järkevä korjaussuunnitelma.