Suomalaiset talot vuosina 1990-2021
Suomalaiset talot kokivat muutoksia laman ja sen jälkeisen kehityksen myötä. Vauhdikkaiden rakentamisen vuosien jälkeen 1990-luvulle tultaessa asuntokupla ja lama pysäyttävät rakentamisen kokonaan. Useat rakennusliikkeet ajautuvat taloudellisiin vaikeuksiin.
Rakennusliikkeiden konkurssien seurauksena työmaita jäi keskeneräisinä seisomaan sateeseen ja 1990-luvun laman talot saivat valitettavan kostean varjon päällensä.
Lama muuttaa ajattelutapaa
1990-luvun taloudellisten vaikeuksien seurauksena alettiin jälleen kiinnittää huomiota myös rakentamisen laatuun. Vanhojen rakennusten käyttötarkoitusta muutettiin, koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto yleistyi, kevytsora- ja kevytbetonirakenteisia rakennuksia alettiin rakentaa ja salaojien ja sadevesien ohjauksen tarpeellisuuteen kiinnitettiin aiempaa enemmän huomiota.
2000-luku on etenkin omakotitalojen energiatehokkuusajattelun aikakautta, mikä johti vuoden 2010 jälkeen voimakkaasti kiristyneisiin energiavaatimuksiin.
Uusien määräysten edellyttämiä rakenneratkaisuja ei kuitenkaan tutkittu tarpeeksi ennen kuin määräykset astuivat voimaan, mikä on aiheuttanut nykyrakentamisessa ongelmia.
Teknisiltä ratkaisuiltaan haastavan, energiatehokkaan talon rakentaminen onnistuu harvoin enää hartiapankkityönä. Erityisesti rakenteiden tiiveyden varmistaminen on joskus osoittautunut haasteelliseksi jopa ammattilaisille.
Yhä automatisoiduimpien ja monimutkaisten hybridilämmitystalojen talotekniikan yhteensovittaminen vaatii ammattitaitoista suunnittelua ja niiden käyttö täytyy myös opetella, jotta talo saadaan toimimaan suunnitellulla tavalla.
Uusia rakennusmääräyksiä
Energiatehokkuus ja korjausrakentaminen olivat jo 1990-luvulla ajankohtaisia teemoja mutta myös rakentamisen laatuun, kestävyyteen ja terveellisyyteen haluttiin panostaa.
Suomen rakentamismääräyskokoelman uusittuihin määräyksiin ja ohjeisiin kuuluva RakMK C2 astui voimaan 1998 loppuvuodesta. Tämä ohje määrittelee yhä edelleen mm. märkätilojen rakentamiseen liittyvät määräykset ja ohjeet.
Onkin hyvä muistaa, että ensimmäiset nykyajan vedeneristemääräysten mukaisesti rakennetut märkätilat alkavat olla käyttöikänsä päässä ja niiden uusimiseen tulee varautua.
2000-luvulla panostetaan energiatehokkuuden lisäksi myös laatuun ja mukavuuksiin
2000-luvun alun suomalaiset talot rakennettiin usein hyvinkin suuriksi ja niissä otettiin huomioon perheen omat tarpeet, kuten erilliset harrastetilat.
Energiatehokkuusvaatimusten tiukentuminen ja laskusuhdanne 2010-luvulla ovat kohtuullistaneet uusien omakotitalojen kokoa, ja nykyään rakennetaankin yleisimmin vain perheen realistiseen tarpeeseen.
Suurin osa 2000-luvun omakotitaloista on rakennettu joko suur- tai pienelementeistä. Rakennuttajien keskuudessa suosiossa ovat olleet myös yhä valmiimpana luovutettavat omakotitalot eli omakotitalojen valmisaste on koko ajan kasvanut.
Myös kokonaan tehtaassa rakennettavia, valmiina tontille tuotavia valmistaloja, suositaan niiden helppouden vuoksi. Enää rakentajiksi eivät ryhdy pelkästään hartiapankkimenetelmällä itse itselleen rakentavat perheet, vaan projektiin uskalletaan lähteä jopa ilman aikaisempaa rakentamisen tietotaitoa.
Kotitalouksien varustelutaso ja talotekniikan määrä ovat lisääntyneet. Erityisesti suurempiin kivitaloihin asennetaan paljon automatiikkaa ja sisustamista pidetään yhteisenä harrastuksena.
Kun ennen keittiö remontoitiin vain tarpeeseen, vaihdetaan nykyään jopa kiintokalusteita pelkän muodin muuttumisen vuoksi.
Nykytalojen ratkaisut
2000-luvun talot ovat jo energiatehokkaita ja uudet omakotitalot rakennetaan yhä useammin passiivi- tai nollaenergiatasoon. Rakenteiden lämmöneristävyyteen sekä tiiveyteen kiinnitetään nykyään erityistä huomiota.
Omakotitalojen julkisivumateriaaleina käytetään yleisimmin puu- tai tiiliverhoilua sekä rappausta. Ikkunat ovat kolmi- tai jopa neliosaiset selektiivilasit ja ilmanvaihto toimii pääasiallisesti koneellisella ilmanvaihdolla, jossa on tehokas LTO eli lämmön talteenotto.
Yleisimmät uusien pientalojen lämmitysmuodot ovat maa- ja kaukolämpö sekä erilaiset hybridilämmitysmuodot. Hieman vanhempien talojen sähkön kulutusta on haluttu myös 2000-luvulla parantaa lisälämmitysjärjestelmällä eli esimerkiksi asentamalla ilmalämpöpumppu tai hyödyntämällä aurinkoenergiaa.
2000-luvun haasteet
Suurimman ongelman nyt ja jatkossakin tulee muodostamaan asukkaiden ajan puute sekä osaamattomuus yhdistettynä tekniikan tuomiin ongelmiin ja vikatiloihin.
Kotitalouksien huollon ja kunnossapidon puute tuottaa pitkällä aikavälillä koteihin puutteita ja asukkaiden terveydentilaa heikentäviä vaurioita. Lisääntynyt talotekniikka yhdistettynä osaamattomuuteen, sen väärin käyttämiseen sekä vioittumiseen aiheuttavat jo nyt ongelmia suomalaisten kodeissa ja suomalaisten terveydelle.
Myös liiallinen energiatehokkuuteen panostaminen tuottaa helposti ongelmia rakenteiden hengittävyydelle, virheet rakentamisessa ja puutteet valvonnassa sekä taitamaton korjausrakentaminen ovat 2000-luvun kipupisteitä, joihin meidän kaikkien tulisi viimeistään tänään herätä.
Sarjan muut artikkelit:
