Mistä tunnistan vale- eli piilosokkelin?
Valesokkelirakenne on ollut tyypillisesti käytetty ja hyväksytty rakenneratkaisu 1970-1980-luvuilla rivi- ja pientaloissa. Sillä tavoiteltiin lattian, seinän ja sokkelin eli perusmuurin liittymän tiivistä ja lämpöteknisesti hyvää ratkaisua.
Jälkikäteen on kuitenkin havaittu, että valesokkeli on ollut riskialtis ratkaisu ja se on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 -kortissa (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007), jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta.
Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi.
Mikä on valesokkeli?
Valesokkelirakenteessa ulkoseinän puurunko on yleensä lähellä ympäröivän maanpinnan tasoa tai jopa sen alapuolella. Valesokkelirakenteen ongelmana on puurakenteiden kosteusvaurioituminen maakosteuden ja sisäilman kosteuden tiivistymisen vaikutuksesta.
Mikäli maakosteus ja sisäilman kosteuden tiivistyminen eivät ole hallinnassa, voidaan olla ongelmissa. Huolehdi siis, että
- salaojitus on kunnossa ja se toimii
- perusmuurin vedeneristys on kunnossa
- maanpintojen kallistukset on oikeaoppisesti pois päin rakennuksesta ja
- sadevedet on ohjattu oikeaoppisesti pois talon vierustalta.
Kuinka yleinen riskirakenne valesokkeli on?
Raksystemsin kuntotarkastamissa asuntokaupan asunnoissa on havaittu valesokkeli kaikkiaan noin 16 prosentissa kohteista. Kuten aikaisemmin jo todettiin, myös tilastojen mukaan riskirakenne on yleisintä 1960–1980-luvun taloissa.
Tarkastamistamme valesokkeliperusteisista kohteista 1970-luvulla on rakennettu noin 40 prosenttia, 1980-luvulla noin 30 prosenttia ja 1960-luvulla noin 15 prosenttia.
Vuosina 2016–2020 Raksystemsin kuntotarkastamissa, valesokkelirakenteisissa kohteissa valesokkelin vaurio on löytynyt noin 20 prosentista eli joka viidennestä. Lisätutkimusta on suositeltu 25 prosentille tarkastetuista eli joka neljännelle valesokkelille.
Kuinka tunnistan valesokkelin omassa kodissani?
Valesokkeli on pääasiallisesti erittäin helppo tunnistaa rakennuksen ulkopuolelta. Valesokkelissa ulko-oven alareuna ulottuu noin 20–40 senttimetriä perusmuurin yläpinnan alapuolelle.
Alla olevassa talon ovelta otetusta kuvasta näkyy, että ulkopuolella sokkeli on korkeammalla kuin ulko-oven alareuna.
Valesokkelirakenne on myös hyvin havaittavissa rakennepiirustuksista.
Katso alapuolelta havainnekuvaa valesokkelirakenteesta. Voit nähdä kuvasta, kuinka puurungon alaosa on maanpinnan alapuolella. Samalla voi havaita, että mikäli salaojistuksessa on puutteita tai esimerkiksi maanpinta kallistaa taloa kohden, valuvat vedet niin sanotusti talon jaloille ja ne kastuvat helposti.
Pitäisikö valesokkelirakenne tutkia?
Valesokkelirakenteen kunto on järkevää tarkastaa, jotta ongelmilta voidaan välttyä tai mahdollisesti korjata ongelma ennen kuin siitä aiheutuu asukkaiden terveydelle haittaa. Mikäli sisäilmassa on havaittu ongelmia, ilma on tunkkaista, asukkaat sairastelevat paljon tai kodissa on paha niin sanottu maakellarimainen haju, tulee rakenne tutkia.
Asuntokaupan yhteydessä tehtävän Kuntotarkastuksen sisältöön kuuluu valesokkelirakenteen tutkiminen 110 millimetrin rasiaporalla tehtävän reiän kautta, mikäli kodin omistajalta saadaan siihen lupa. Asunto-osakeyhtiökohteissa rakenteen avaukseen tarvitaan lisäksi kiinteistönomistajan lupa.
Valesokkelirakenteeseen tehtävän rasiapora-avauksen kautta tutkitaan muun muassa näkö- ja hajuhavaintoja sekä rakenteen kosteusarvoja. Rakennetta ei avata, mikäli se voidaan jo etukäteen muulla tavoin todeta vaurioituneeksi.
Kuntotarkastuksen yhteydessä tehtävä avaus ei aina ole riittävä, sillä avaus on kooltaan pieni ja näkyvyys saattaa jäädä suppeaksi. Tästä syystä rakenteeseen usein suositellaan lisäksi tehtäväksi laajempi rakenteen avaus, jolloin seinään tehdään isompi tarkastusluukku.
Kuinka rakenne korjataan?
Mikäli rakenne on vaurioitunut, suositellaan sen korjaamista. Korjaaminen käy parhaiten kengittämällä. Usein valesokkelia korjattaessa sisäpuolisten töiden lisäksi korjauskustannuksia tulee lisäksi ulkopuolisista korjaustöistä eli sadevesien ohjauksesta, maanpintojen muotoilusta sekä salaojien korjaamisesta tai uusimisesta.
Valesokkelirakenteen korjauskustannukset sisäpuolisilta osilta ovat n. 300-500 euroa / jm.*
Valesokkelirakenteen korjauskustannukset ulkopuolisilta osilta ovat n. 200-500 euroa / jm.*
* Korjauskustannus on karkea arvio, ja hinta voi lopulta olla huomattavastikin pienempi tai suurempi riippuen esim. kohteen koosta ja vaurion laajuudesta. Hinta on arvio avaimet käteen -periaatteella pääkaupunkiseudulla.
Alla olevalla videolla Inspections & Surveys B2C -liiketoimintaa johtava Kim Malmivaara kertoo valesokkelista.
Mikä on riskirakenne?
Riskirakenne on rakennetyyppi, joka on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi rakenteeksi. Riskirakenne on yleensä ollut oman aikakautensa määräysten ja ohjeiden mukainen ja riskialttius on huomattu vasta jälkikäteen. Tämän seurauksena rakenteen käytöstä on luovuttu.
Riskirakenteille on tyypillistä, että vaurion syynä on yleensä kosteuden pääseminen rakenteeseen, joko maaperän kautta ulkopuolelta tai sisäilmasta vesihöyryn muodossa. Esimerkki yleisesti havaittavissa olevasta riskirakenteesta on valesokkeli.
Riskirakenteen kunto, eli onko riski toteutunut, tulisi pyrkiä aina selvittämään. Yleensä tämä on mahdollista vain rakennetta avaamalla.
