030 670 5500

Valtakunnallinen asiakaspalvelu*

Mistä tunnistan vale- eli piilosokkelin?

03.07.2019

Valesokkelirakenne on ollut tyypillisesti käytetty ja hyväksytty rakennerat­kaisu 1970-1980 -luvuilla rivi- ja pientaloissa. Sillä tavoiteltiin lattian, seinän ja sokkelin eli perusmuurin liittymän tiivistä ja lämpöteknisesti hyvää ratkaisua.

Jälkikäteen on kuitenkin havaittu, että valesokkeli on ollut riskialtis ratkaisu ja se on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kun­totarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa, jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suo­rittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pinta­tunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi.

 

Mikä valesokkeli?

Valesokkelirakenteessa ulkoseinän puurunko on yleensä lähellä ympäröivän maanpinnan tasoa tai jopa sen alapuolella. Valesokkelirakenteen ongelmana on puurakenteiden kosteusvaurioituminen maakosteuden ja sisäilman kosteuden tiivistymisen vaikutuksesta. Mikäli maakosteus ja sisäilman kosteuden tiivistyminen eivät ole hallinnassa, voidaan olla ongelmissa.

Huolehdi siis, että

  • salaojitus on kunnossa ja se toimii,
  • perusmuurin vedeneristys on kunnossa, 
  • maanpintojen kallistukset on oikeaoppisesti pois päin rakennuksesta, ja että
  • sadevedet on ohjattu oikeaoppisesti pois talon vierustalta.

 

Kuinka yleinen riskirakenne on?

Raksystemsin kuntotarkastamissa asuntokaupan asunnoissa on havaittu valesokkeli noin 16 % kohteista. Kuten aikaisemmin jo todettiin, myös tilastojen mukaan riskirakenne on yleisintä 1960-1980 -luvun taloissa. Tarkastamistamme valesokkeliperusteisista kohteista 1970-luvulla on rakennettu n. 40 %, 1980-luvulla n. 30 % ja 1960-luvulla  n. 15 %. Näihin valesokkelirakenteisiin noin 30 % on suositeltu lisätutkimus ja noin 20 % on saanut suoraan suosituksen rakenteen korjaamiseen tai uusimiseen.

 

Kuinka tunnistan valesokkelin omassa kodissani?

Valesokkeli on pääasiallisesti erittäin helppo tunnistaa rakennuksen ulkopuolelta.

Valesokkelissa ulko-oven alareuna ulottuu noin 20–40 cm perusmuurin yläpinnan alapuolelle. Katso havainnekuva talon ulko-ovesta. Siinä näet, että ulko-oven molemmin puolin jatkuva sokkeli erottuu tiiliverhoilun alapuolella. Tämä sokkeli on korkeammalla kuin ulko-oven alareuna.

Valesokkelirakenne on myös hyvin havaittavissa rakennepiirustuksista.

Katso havainnekuva talon piirustuksesta. Voit verrata vanhaa rakennuspiirustusta vasemmalta puolelta oikeanpuoleiseen selittävämpään mallinnokseen, josta löydät myös selitykset rakenteille. Voit nähdä selkeästi kuvista, kuinka puurungon alaosa on maanpinnan alapuolella ja havaita, että mikäli salaojistuksessa on puutteita tai esimerkiksi maanpinta kallistaa taloa kohden, valuvat vedet ns. talon jaloille ja ne kastuvat helposti, sillä kuivatusjärjestelmä puuttuu tai on viallinen. 

Pitäisikö rakenne tutkia?

Valesokkelirakenteen kunto on järkevää tarkastaa, jotta ongelmilta voidaan välttyä tai mahdollisesti korjata ongelma ennen kuin siitä aiheutuu asukkaiden terveydelle haittaa. Mikäli sisäilmassa on havaittu ongelmia, ilma on tunkkaista, asukkaat sairastelevat paljon tai kodissa on paha ns. maakellarimainen haju, tulee rakenne tutkia.

Asuntokaupan yhteydessä tehtävän Kuntotarkastuksen RS3 sisältöön kuuluu valesokkelirakenteen tutkiminen 110 mm rasiaporalla tehtävän reiän kautta, mikäli kodin omistajalta saadaan siihen lupa. Asunto-osakeyhtiökohteissa rakenteen avaukseen tarvitaan lisäksi kiinteistönomistajan lupa. Rakennetta ei myöskään avata, mikäli se voidaan jo etukäteen muulla tavoin todeta vaurioituneeksi.

Kuntotarkastuksen yhteydessä tehtävä avaus ei aina ole riittävä, sillä avaus on kooltaan pieni ja näkyvyys saattaa jäädä suppeaksi. Tästä syystä rakenteeseen usein suositellaan lisäksi tehtäväksi laajempi rakenteen avaus, jolloin seinään tehdään isompi tarkastusluukku.

Valesokkelirakenteeseen tehtävän rasiapora-avauksen kautta tutkitaan mm. näkö- ja hajuhavaintoja sekä rakenteen kosteusarvoja. Katso kuva. 

 

Kuinka rakenne korjataan?

Mikäli rakenne on vaurioitunut, suositellaan sen korjaamista. Korjaaminen käy parhaiten kengittämällä. Usein valesokkelia korjattaessa sisäpuolisten töiden lisäksi korjauskustannuksia tulee lisäksi ulkopuolisista korjaustöistä eli sadevesien ohjauksesta, maanpintojen muotoilusta sekä salaojien korjaamisesta/uusimisesta.

Valesokkelirakenteen korjauskustannukset sisäpuolisilta osilta ovat n. 300-500 € / jm.*
Valesokkelirakenteen korjauskustannukset ulkopuolisilta osilta ovat n. 200-500€ / jm.*

* Korjauskustannus on karkea arvio, ja hinta voi lopulta olla huomattavastikin pienempi tai suurempi riippuen esim. kohteen koosta ja vaurion laajuudesta. Hinta on arvio avaimet käteen -periaatteella pääkaupunkiseudulla.

 

Mikä on riskirakenne?

Riskirakenne on rakennetyyppi, joka on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi rakenteeksi. Riskirakenne on yleensä ollut oman aikakautensa määräysten ja ohjeiden mukainen ja riskialttius on huomattu vasta jälkikäteen. Tämän seurauksena rakenteen käytöstä on luovuttu.

Riskirakenteille on tyypillistä, että vaurion syynä on yleensä kosteuden pääseminen rakenteeseen, joko maaperän kautta ulkopuolelta tai sisäilmasta vesihöyryn muodossa. Esimerkki yleisesti havaittavissa olevasta riskirakenteesta on valesokkeli.

Riskirakenteen kunto, eli onko riski toteutunut, tulisi pyrkiä aina selvittämään. Yleensä tämä on mahdollista vain rakennetta avaamalla.

 

Löydät listan riskirakenteista täältä.

 

Lue lisää:

Kattoikkuna tuo valoa ja tunnelmaa, mutta myös riskin rakennukselle

Miksi tasakatto on riskialtis rakenne?

Ennen vuotta 1950 rakennetut hirsiseinät

Jaa