Asuntokaupan kuntotarkastus on nimetty monin eri tavoin – varmistu palvelun sisällöstä!
Kuntokatselmus, kuntotarkistus, kuntokatsastus, kiinteistön kuntokartoitus ja kuntis – Asuntokaupan kuntotarkastus on saanut hyvin erilaisia nimityksiä, jotka voivat olla kuitenkin kuntotarkastusta tilaavan kuluttajan näkökulmasta hämmentäviä ja harhaanjohtavia.
Asuntokaupan kuntotarkastus nojautuu Yhteiseen toimintamalliin
Suomessa kuntotarkastustoimintaa ohjaa ainoastaan asuntokaupan kuntotarkastuksen Yhteinen toimintamalli. Toimintamallin tarkoituksena on yhtenäistää ja selkeyttää asuntokaupan yhteydessä tehtävää kuntotarkastusta ja tuottaa puolueetonta tietoa tarkastettavan kohteen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurioriskeistä, käyttöturvallisuusriskeistä, terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista.
Jos palvelusta käytetään jotain muuta nimitystä kuin Asuntokaupan kuntotarkastus, toimintamalli ei koske kyseistä palvelua, eikä palveluntarjoajalla ole velvollisuutta noudattaa toimintamallin ohjeita. Toisaalta pelkkä oikea nimikään ei vielä takaa sisältöä – aina onkin tärkeää varmistua, että Yhteistä toimintamallia tai Suoritusohjetta noudatetaan kirjaimellisesti eikä esimerkiksi vain soveltuvin osin.
Yhteisessä toimintamallissa sitoudutaan noudattamaan Asuntokaupan Kuntotarkastajan (AKK) Suoritusohjetta KH 90-00394. Kuntotarkastus tulee tällöin suorittaa ja raportti laatia Suoritusohjeen mukaan. Ohjekortissa on määritelty esimerkiksi tarkastuksen tavoitteet, sen sisältö ja laajuus, tarkastuksessa tehtävät mittaukset, raportointi sekä kuntotarkastajan vastuu.
Luotettavassa kuntotarkastuksessa tilaaja saa itselleen tilausvahvistuksen yhteydessä allekirjoitettavan tilaussopimuksen, palvelukuvauksen, valmistautumisohjeen, alkuhaastattelulomakkeen sekä Tilaajan ohjeen KH 90-00393.
Tällöin tilaaja tietää tarkalleen, mitä saa palvelua ostaessaan. Luotettava prosessi vähentää niin ostajan kuin myyjänkin taakkaa asuntokaupan yhteydessä.
Kuka tahansa voi ryhtyä kuntotarkastajaksi
Vaikka Suoritusohjeet ovat olemassa, kuka tahansa voi silti ryhtyä lain puolesta kuntotarkastajaksi ja suorittaa kuntotarkastuksia ilman minkäänlaista varsinaista pätevyyttä.
Alalle on kuitenkin saatu oma Asuntokaupan Kuntotarkastajan tutkinto (AKK). AKK-järjestelmää ja tarkastajien pätevyyksiä valvoo rakennus- ja kiinteistöalan liittojen ja yhdistysten omistama FISE. AKK-tentin läpäisemisen jälkeen kuntotarkastajan edellytetään tekevän tarkastukset Suoritusohjeen mukaisesti.
Hyvällä kuntotarkastajalla on virheiden varalle vastuuvakuutus.
Asianmukaisessa kuntotarkastuksessa noudatetaan edellä mainittua Suoritusohjetta ja tarkastuksen suorittaa AKK-pätevä henkilö. Myös kiinteistönvälittäjille laadittu Hyvä Välitystapa edellyttää, että asuntokaupan yhteydessä suositeltava kuntotarkastus laaditaan KH-kortin ohjeen mukaan ja että kuntotarkastusta suositellaan teetettäväksi aina kiinteistön kaupan yhteydessä.
Näin valitset luotettavan kuntotarkastajan
Koska alalla vallitsee edelleen epäselvyyttä, kannattaa kuntotarkastaja valita huolella. Suosituksia kannattaa kysellä esimerkiksi kokeneelta kiinteistönvälittäjältä, jolta varmasti löytyy kokemuksia hyvistä kuntotarkastajista ja yrityksistä. Kuntotarkastajan pätevyys kannattaa myös varmistaa etukäteen.
Mikäli kuntotarkastaja ei ilmoita noudattavansa Suoritusohjetta vaan suorittaa kuntotarkastuksen esimerkiksi sitä soveltaen, tilaajan on syytä huolestua ja vaihtaa pätevään kuntotarkastajaan. Pätevä kuntotarkastaja tekee Asuntokaupan kuntotarkastuksen Suoritusohjetta noudattaen.
Hyvällä kuntotarkastajalla on virheiden varalle vastuuvakuutus, jossa maksimikorvaus on vahinkotapauksessa yli palkkion määrän. Kuluttajan kannalta tämä on erittäin tärkeää, sillä kuntotarkastuksen hinta on tavallisesti alle 2 000 euroa, mutta vahingon määrä voi olla tätä huomattavasti suurempi.
Kuntotarkastuksen teettämisen ajankohdalla on myös merkitystä
Vaikka esimerkiksi kiinteistönvälittäjä suosittelisi kuntotarkastuksen tekemistä, päätös sen teettämisestä on kuitenkin aina myyjällä, ostajalla tai heillä yhdessä. Ostopäätöksen tekee siis aina lopulta kaupan osapuolet eli kuluttajat, mikä voi aiheuttaa ongelmia. Kuluttaja ei aina ymmärrä kuntotarkastuksen teettämisen välttämättömyyttä tai sen hyötyjä kaikille osapuolille.
Asuntokaupan kuntotarkastus on suositeltavaa laatia jo asunnon myynnin alkuvaiheessa. Tällöin kohteen todellinen kunto on jo asuntonäytön ja tutustumisen aikana selvillä, sekä mahdollisen ostotarjouksen aikana.
Suurin osa kuluttajista laittaa kuntotarkastuksen ostotarjouksen ehdoksi, jos sitä ei ole etukäteen tehty. Tällöin ikäviä yllätyksiä saattaa tulla, jos kohteesta löytyy mittavia puutteita, vaurioita tai muita vikoja. Tämä voi johtaa erimielisyyksiin hinnasta ja lopulta kauppojen peruuntumiseen.
Kiireinen aikataulu voi johtaa myös siihen, että jatkotutkimuksia ja rakenneavauksia ei ehditä tai haluta tehdä. Tällöin mahdolliset vauriot löydetään vasta vuosien jälkeen esimerkiksi remontin yhteydessä, joka voi johtaa pitkäaikaisiin riitoihin oikeudessa aiheuttaen mittavia lisäkustannuksia.
Tämän takia kuntotarkastuksen teettäminen jo myynnin alkuvaiheessa kannattaa kaikkien kannalta. Piilovirhevakuutus Kauppaturvan hankkiminen auttaa myös turvallisessa asuntokauppaprosessissa. Etukäteen tarkastettu ja vakuutettu asunto on nopeampi myydä, paremmalla hinnalla.
Kun Asuntokaupan kuntotarkastus suoritetaan Suoritusohjeen mukaan ja oikeaan aikaan, tekee se asunnon myynnistä läpinäkyvää ja luotettavaa.
