Rivitaloasunnon kuntotarkastus

Rivitalojen rakennusbuumi sijoittui 1960-1980-luvuille. Nyt tämä rakennuskanta on jo n. 50 vuoden iässä ja tarvetta korjausrakentamiseen on pelkästään rakennusteknisen vanhenemisen perusteella. Kiireessä ja sen aikaisella rakennustavalla rakennetut kodit ovat osoittautuneet vuosikymmenien saatossa myös riskialttiiksi ja asukkaat ovat törmänneet suuriinkin ongelmiin – jopa kokonaisia rivitaloyhtiöitä on jouduttu purkamaan ja myymään tappiollisesti vain pelkän maan hinnalla rakennusliikkeille. Tämän takia myös rivitaloasunnon kuntotarkastus kannattaa, jotta asukkaat voivat jatkaa asumista turvallisesti terveessä kodissa.

Korjattavaa riittää

Kyseisellä aikakaudella rakennetuissa kodeissa ongelmia aiheuttaa useimmiten rakennuksen matala perustustapa. Tällöin lattiapinta on pääosin maanpinnan tasalla, jolloin maaperän kosteus pääsee vaurioittamaan puurakennetta ja rakennuksen jalat kastuvat. Soppaa pahentaa lisäksi usein kokonaan toimimattomaksi muuttunut tai vallan puuttuva salaojajärjestelmä sekä rakennuksen vierustalla kasvava kasvisto. Usein ongelma tunnetaan nimellä vale- tai piilosokkeli. Valesokkelirakennetta rakennettiin vielä tarpeettoman paljon myös 1980-luvun omakoti- ja rivitaloihin.

Ehkä vielä enemmän juuri 1970-lukuun painottuen ongelmia aiheuttivat tasakatot. Nykyään jo suuri osa alkuperäisistä tasakattoratkaisuista on muutettu toiseen kattomuotoon mutta kysymykseksi nouseekin sen, että kuinka muutos ja mahdollisesti vaurioituneet kattorakenteet on korjausvaiheessa korjattu. 1970-luvun lopulta 1980-luvulle asti asuinrakennuksiin asennettiin useasti koneellinen poistoilmanvaihto, joka voi väärin säädettynä aiheuttaa paljon ongelmia sisäilmaan.

Rivitalo verrattavissa omakotitaloon

Oli kyseessä omakoti-, erillistalo tai asunto pari- tai rivitaloyhtiöstä on periaate kaikissa sama. Rakennus vaatii tarkemman tarkastelun ja erinomaisen kunnossapidon sen käyttöiän aikana, jotta kiinteistön kunto ja arvo säilyy. Huollon ja tarkastamisen tulisi olla säännöllistä, tarkastamisen etenkin asukkaan vaihtuessa. Tämä ei ole pelkästään ostajan ja myyjän intressi, vaan yhtiössä myös kaikkien osakkaiden eli koko yhtiön yhteinen tarve.

Kunnon selvitystyö kannattaa jättää ammattilaisen käsiin aina säännöllisin väliajoin, sillä asukkaiden vaihtuessa myös käyttö- ja kulutustottumukset vaihtuvat. Kun rakennusajasta on jo vuosia, myös taloyhtiön ikä vaatii huolellista kunnon tarkastusta ja huolenpitoa. Tarkastus kannattaa teettää myös siksi, että ajoissa havaitun vaurion tai puutteen korjaaminen voi tuoda isojakin säästöjä verrattuna tilanteeseen, että vaurio tai puute olisi jäänyt kokonaan huomaamatta. Näin taloyhtiön arvo säilyy parempana vuodesta toiseen ja toivon mukaan voidaan välttyä ikäviltä purkupäätöksiltä.

Taloyhtiön hallitus koostuu tavallisista kuluttajista, joille pääosin rakennustekniset asiat ovat tuntematonta osa-aluetta. Heiltä puuttuu usein kokonaisuuden ymmärtäminen ja tästä johtuen yllätyksiltä harvoin vältytään. Esimerkiksi ajatus siitä, että mikäli yhdessä rivitaloasunnossa on havaittu maanvastaisen seinän kosteusvaurio, löytyy tämä sama ongelma todennäköisesti ainakin osassa, jos ei jopa kaikissa muissakin asunnoissa samankaltaisesta rakennustavasta ja rakenteesta johtuen. Tästä johtuen virheen/vaurion merkitys on aivan yhtä suuri asunnon omistajalle asunto-osakeyhtiössä kuin omakotitalossakin.

Voidaan siis todeta, että rivitalot ovat rakennustavaltaan hyvinkin samankaltaisia kuin pientalot, jolloin niiden tutkimistapakin tulisi olla yhtenäinen. Näin ollen rivitaloyhtiöiden pelkän pesutilan kosteustilanteen arvioiminen ei tule riittämään kokonaiskuvan saamiseksi, jotta uuden kodin ostaja voisi arvioida asunnon kunnon riittävällä laajuudella.

Kosteuskartoitus vs. kuntotarkastus

Taloyhtiöiden märkätilojen kosteuskartoituksessa selvitetään tutkittavan tilan tai rakenteen kosteustilanne, mahdolliset kosteusvaurioriskit, sekä mahdolliset korjaus- tai lisätutkimustarpeet. Kartoituksessa apuvälineenä käytetään kosteudentunnistinta. Kohteena on ainoastaan märkätilat.

Rivitaloasunnon kuntotarkastuksessa tutkitaan näkyvät pinnat kaikissa kulkuaukollisissa tiloissa, samoin julkisivut, katto ja rakennuksen vierusta kyseisen asunnon kohdalta tarkastetaan. Aistinvaraisen tarkastuksen yhteydessä kuntotarkastaja arvioi, onko kohteessa mahdollisesti muita kuin aistinvaraisesti havaittuja virheitä tai puutteita. Mikäli epäilyttävästä rakenteesta ei saada selvyyttä ainetta rikkomattomin menetelmin, kuntotarkastaja suosittelee rakenteenavausta tai lisätutkimuksia tapauksesta riippuen. Lisätutkimuksista laaditaan aina erillinen sopimus. Rakennustekninen asiantuntija arvioi lämpö-, vesi-, ilmanvaihto-, sähkö- ja taloautomaatiotekniikkaa näkyvin osin ja iän perusteella. Reikien poraamiseen sekä isompien avausten tekemiseen tarvitaan aina taloyhtiön kirjallinen lupa.

Rivitaloasunnon kuntotarkastus sisältää tarkastuksen niin ulkoa kuin sisältä ja ylä- kuin alapuoleltakin käsin.

Tilaathan rivitaloasuntoon myynnin yhteydessä aina kuntotarkastuksen!

Jaa tämä

Jaa tämä: Facebook Jaa tämä: LinkedIn Jaa tämä: Twitter Jaa tämä: WhatsApp