Energiatehokkuus ja usein kysytyt kysymykset

Onninen-lehti haastatteli johtavaa asiantuntijaamme Tuomas Virtasta julkaisussaan 2/2021. Haastattelun aiheena oli talotekniikka ja energiatehokkuus. Mitkä ovat yleisimpiä puutteita kerrostalon, liikekiinteistön tai julkisen rakennuksen energiatehokkuudessa? Lue haastattelu alta!

Missä asioissa löytyy useimmin huomautettavaa?

Vastaan tulee usein käyttöteknisiä ongelmia, eli puutteita talotekniikan säädöissä ja asetuksissa. Niiden korjaaminenhan on nollainvestointi, joten kannattaa poimia puun oksien alimmat hedelmät ensin. Esimerkiksi poistoilmapuhaltimien viikko- ja vuorokausidigikellojen asetukset ovat usein puutteellisia tai niitä ei ole tehty lainkaan. Rakennuksen käyttäjien kulutustottumuksilla ja huollon toiminnalla on suuri vaikutus energiatehokkuuteen. Esimerkiksi LVI-ammattilaisen tekemällä patteriverkoston tasapainotuksella ja säädöllä voidaan nipistää noin 10–15 prosenttia energiakulutuksesta.

Miten tilannetta voisi parantaa?

Koulutuksella ja tiedonvälityksellä, sillä energiatehokkuus vaatii entistä enemmän asiantuntemusta kaikilta kiinteistönpitoon osallistuvilta. Perinteisesti rakennuksissa on käytetty yksikkösäätimiä, mutta uudessa asuntokannassa taloautomaatio integroidaan kokonaisuudeksi. Joissakin kohteissa ei ole edes taloautomaation hallintapaneelia kiinteistössä, se löytyy kunnan tiloista tai kiinteistöhuollolta. Teknisen kehityksen lisäksi ilmastonmuutos ja energiapolitiikka tuovat muutoksia: energian kausihinnoittelua, kysyntäjoustoja ja lähienergian varastointi- sekä myyntimahdollisuuksia.

Miten rakennuksen energiatehokkuudesta saadaan tietoa?

Energiatehokkuudessa kaikki lähtee todentamisesta. Täytyy mitata, mihin energiaa oikeasti kuluu ja missä kohdissa. Sitten voidaan tehdä tarkat investointilaskelmat toimenpide-ehdotuksineen. Takaisinmaksuaikalaskelmissa huomioidaan muun muassa tuotot, kulut ja jäännösarvo. Energiataloudessa puhutaan kuitenkin aina rahasta. Euro on paras konsultti.

Usein huomaamme energiatehokkuudessa puutteita kuntoarvion, energiatodistuksen tai energiakatselmuksen tekemisen yhteydessä.

Mikä on paras tapa ennaltaehkäistä suuria energiaremonttikuluja?

Hyviä apuja ovat kiinteistönpitokortisto, suunnitelmallisuus (PTS) ja kuntoarviot. Niiden avulla vähennetään hätätöitä ja vääriä investointeja. Esimerkiksi lämpöpumpuissa taloudellinen käyttöikä loppuu usein ennen teknistä käyttöikää. Uuden hankinnalla nostetaan teknistä suorituskykyä, turvallisuutta ja energiatehokkuutta. Ilmalämpöpumpun taloudellinen käyttöikä on noin 7–8 vuotta, mutta olen nähnyt 15-vuotiaitakin vielä käytössä. Herää kysymys, kannattaako laite ajaa loppuun ja tehdä vaihto hätätöinä joulun välipäivinä – vai hyvissä ajoin?

Jaa tämä

Jaa tämä: Facebook Jaa tämä: LinkedIn Jaa tämä: Twitter Jaa tämä: WhatsApp