Kattoikkuna tuo valoa mutta myös riskejä rakennukselle

Kattoikkunoilla saadaan mukavasti valoa ja tunnelmaa sekä näyttävyyttä keskelle huonetta esimerkiksi pimeään ullakkotilaan. Kattoikkuna saa helposti myös tilan tuntumaan isommalta. Kattoikkunoiden tuoman kauneuden ja asumismukavuuden lisäksi tulisi muistaa huomioida myös niiden tuomat riskit rakennukselle.

Miksi kattoikkuna on riski?

Rakennusmääräyksissä on määritelty märkätilojen vedeneristyksiä varten vaadittavat vedeneristeiden nostokorkeudet (300 mm). Kuitenkin suhteellisen matalien kattoikkunaprofiilien vuoksi nämä vaadittavat vedeneristeen nostokorkeudet eivät toteudu kattoikkunoiden kohdalla vaan nostot jäävät yleensä vain noin 100-150 mm:in.

Puutteellisten vedeneristysten ja tiivistysten lisäksi myös kattoikkunan päällä oleva jää, lumi ja vesi aiheuttavat haasteelliset olosuhteet kattoikkunoille ja niiden tiivisteille, joiden kunnosta tuleekin pitää huolta.

Kattoikkunat ovat helposti lumen peitossa, minkä seurauksena sulava lumi ja jää aiheuttavat merkittävän kosteusrasituksen ikkunalle ja ikkunan tiivisteisiin kohdistuu jopa vedenpaine. Myös poikkeukselliset sääolosuhteet lisäävät rakenteen kosteusrasitusta.

Lisäksi ongelmia saattaa aiheuttaa sisäilman kosteuden tiivistyminen kylmän kattoikkunan sisäpinnalle. Tämä kondenssivesi pääsee valumaan ikkunan sisäpuolella ikkunapuitteita alaspäin vaurioittaen samalla rakenteita.

Kattoikkuna katkaiseen tuulettuvuuden vesikattojen suuntaisissa kattorakenteissa. Tämä aiheuttaa lisäriskiä kattoikkunoita ympäröivien rakenteiden vaurioille.

Kattoikkunavalmistajan huolto-ohjeiden mukaan kattoikkunan ympärystä tulisi pitää talvisin lumesta ja jäästä vapaana. Käytännössä tämä on kuitenkin mahdotonta, minkä vuoksi kattoikkunoiden vuotaminen jossain vaiheessa niiden elinkaarta on mahdollista ja todennäköistä.

Katso Youtube-videolta, mitä liiketoimintajohtaja Kim Malmivaara kertoo kattoikkunasta:

Kuinka yleinen riskirakenne kattoikkuna on?

Raksystemsin kuntotarkastamissa asuntokaupan kohteissa on kattoikkunoita havaittu yleisimmillään 1970-2000 -luvun taloissa.

Tarkastamistamme kohteissa kattoikkuna löytyy:

• 1970-luvulla rakennetuista taloista noin 30 prosentista eli joka kolmannesta
• 1980-luvulla noin 20 prosentista ja
• 1990- ja 2000-luvulla noin 15 prosentista taloista.

Näihin kattoikkunallisiin kohteisiin on suositeltu noin 15 prosenttiin kattoikkunan ympäröivien rakenteiden lisätutkimusta ja noin 70 prosenttia on saanut suoraan suosituksen rakenteen korjaamiseen tai uusimiseen.

Mitkä ovat yleisimpiä vaurioiden aiheuttajia kattoikkunassa?

Yleisimpiä kattoikkunan sekä sitä ympäröivien vaurioiden aiheuttajia ovat:

• Ikkunan liitos vesikatteeseen ja aluskatteeseen voi olla epätiivis.
• Ikkunan ylösnostokorkeus vesikatteesta on puutteellinen.
• Ikkunoiden huolto on laiminlyöty, ikkunoiden väleissä ja vieressä on roskia.
• Talvella ikkunat ovat yleensä lumen peitossa, minkä seurauksena sulava lumi ja jää sulaessaan aiheuttavat merkittävän kosteusrasituksen ikkunalla ja ikkunan tiivisteisiin kohdistuu jopa vedenpaine.
• Vinoilla katto-osuuksilla yläpohjan tuuletus on yleensä tukossa kattoikkunan kohdalta.
• Höyrynsulkujen tiiveydessä on kattoikkunoiden pielissä tyypillisesti puutteellisuuksia tai höyrynsulkua ei ole pielissä ollenkaan. Samoin pielien lämmöneristyksessä voi olla puutteitta. Seurauksena on yleensä kosteuden tiivistyminen kattoikkunaa ympäröiviin rakenteisiin ja mahdollisesti myös jään muodostusta yläpohjan tuuletusväliin kattoikkunan ympärillä, minkä seurauksena ikkunan ja yläpohjan rakenteissa voi olla ”piileviä” kosteusvaurioita.
• Mikäli ikkuna on asennettu tilaan, jossa on uima-allas tai pesuhuone, korostuu kosteuden tiivistymisriski kylmille kattoikkunapinnoille.

Tulisiko kattoikkunan ympäröivät rakenteet tutkia?

Kattoikkunoita ympäröivien rakenteiden kunnon selvittäminen ja tutkiminen sekä niihin mahdollisesti liittyvien riskien realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja tarkastamista riittävässä laajuudessa. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti.

Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä.

Kuinka kattoikkuna korjataan?

Mikäli kattoikkunan ympärillä olevat rakenteet ovat vaurioituneet, suositellaan niiden korjaamista. Mikäli kattoikkuna vuotaa mutta rakenteet ovat vielä kunnossa, voidaan ensiavuksi uusia tiivisteet. Mikäli tämä ei auta, suositellaan uuden ikkunan asentamista.